Commercial Crew Development
Commercial Crew Development (CCDev) on Nasan ohjelma, jossa kehitetÀÀn miehitettyjÀ kuljetusratkaisuja matalalle Maan kiertoradalle tapahtuville miehitetyille avaruuslennoille eritoten KansainvÀliselle avaruusasemalle. Ohjelma alkoi 2010.
2011 pÀÀttyneiden avaruussukkulalentojen jÀlkeen ainoastaan VenÀjÀllÀ ja Kiinalla on ollut kÀytössÀÀn miehitetty avaruusalus. Koska Kiina ei ole mukana KansainvÀlisessÀ avaruusasemassa, on VenÀjÀn Sojuz-alus ollut ainoa tapa vaihtaa aseman miehistöÀ.
CCDev koostuu useasta eri vaiheesta alkaen konseptitason ehdotuksista, jossa oli mukana useita ehdokkaita. Vuonna 2014 Nasa ilmoitti, ettÀ Boeing ja SpaceX oli valittu ohjelman loppuvaiheeseen ja suorittamaan lentoja ISS:lle. Kummankin tulisi kehittÀÀ oma aseman miehistön vaihtamiseen soveltuva jÀrjestelmÀ. KyseessÀ ovat ensimmÀiset yhdysvaltalaiset uudet miehitetyt avaruusalukset sitten 1970-luvun. Molempien alukset ovat kapselityyppisiÀ.
CCDev ohjelman "lÀpÀisyn" jÀlkeen toimittajat siirtyvÀt Commercial Crew Program (CCP) -lentoihin.
SpaceX
[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]SpaceX:n kokonaisosuus sopimuksesta on 2,6 miljardia.[1] SpaceX kehitti Crew Dragon -aluksensa jo ISS-rahtilennoilla kÀytetyn Dragonin pohjalta. Rakettina on SpaceX:n oma Falcon 9.
EnsimmÀinen keskeinen koe, lennonkeskeytys maasta, tehtiin toukokuussa 2015. SpaceX suoritti miehittÀmÀttömÀn koelennon Crew Dragon Demo-1 ISS:lle maaliskuussa 2019. Huhtikuussa sama kapseli kuitenkin tuhoutui Maassa suoritetussa kokeessa. SpaceX suoritti tammikuussa 2020 kesken laukaisun suoritettavan keskeytyskokeen onnistuneesti. Seuraava isompi vaihe miehitetty koelento Crew Dragon Demo-2 ISS:lle toteutui toukokuusta elokuuhun 2020. TÀmÀn jÀlkeen SpaceX saatoi siirtyÀ CCP-ohjelman lentoihin, alkaen SpaceX Crew-1:stÀ.
Boeing
[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]Boeingin kokonaisosuus sopimuksesta on 4,2 miljardia.[1] Boeingin alus on uusi CST-100 Starliner. Rakettina on Boeingin ja Lockheed Martinin yhteisyritys United Launch Alliancen Atlas V.
4. marraskuuta 2019 suoritetussa keskeytyskokeessa laukaisualustalta yksi aluksen kolmesta pÀÀlaskuvarjosta ei avautunut. Alus laskeutui kuitenkin ehjÀnÀ. Boeing ei ole suorittanut kesken lennon keskeytykoetta.
20. joulukuuta 2019 alus laukaistiin miehittÀmÀttömÀlle koelennolle kohti KansainvÀlistÀ avaruusasemaa. Lento epÀonnistui ja alus laskeutui kahden pÀivÀn kuluttua saavuttamatta avaruusasemaa. SyynÀ olivat Boeingin mukaan ohjelmistovirheet. Lennon aikana aluksessa todettiin kaksi kriittistÀ ohjelmistovirhettÀ. Lentoa seuranneessa tutkimuksessa selvisi, ettÀ kumpikin niistÀ olisi voinut johtaa aluksen ja kuorman menettÀmiseen. Molemmissa tapauksissa lennonjohdon puuttuminen asiaan esti tÀmÀn. LisÀksi viestiyhteys alukseen pÀtki.
Koelennot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]| Alus | Lento | Kuvaus | Miehistö | Laukaisu | Tulos |
|---|---|---|---|---|---|
| Crew Dragon | Keskeytyskoe | Laukaisun keskeytyskoe alustalta, Cape Canaveral Air Force Station, Florida | - | 6. toukokuuta 2015 | Onnistui. |
| Crew Dragon | Crew Dragon Demo-1 | MiehittÀmÀtön koelento ISS:lle. Laukaisu 2. maaliskuuta ja telakointi asemalle 24 tuntia laukaisusta. Viisi pÀivÀÀ asemalla ja paluu 8. maaliskuuta. | - | 2. maaliskuuta 2019[2] | Onnistui. |
| CST-100 Starliner | Boeing Pad Abort Test | Keskeytyskoe alustalta. Yksi kolmesta pÀÀlaskuvarjota ei auennut. | - | 4. marraskuuta 2019 | Onnistui pÀÀosin. |
| CST-100 Starliner | Boeing Orbital Flight Test | MiehittÀmÀtön koelento ISS:lle epÀonnistui. Kaksi ohjelmistovirhettÀ, joihin pystyttiin puuttumaan lennonjohdosta. Ei pÀÀssyt yrittÀmÀÀn asemalle lennon alkuvaiheen ongelmien vuoksi vaanvietti kiertoradalla kaksi pÀivÀÀ ja laskeutui sitten. Toinen merkittÀvÀ ongelma oli lennon loppuvaiheessa. | - | 20. joulukuuta 2019[3] | EpÀonnistui pÀÀosin. |
| Crew Dragon | Crew Dragon In-Flight Abort Test | Lennonkeskeytyskoe, jossa Dragon ohjattiin evakuoitumaan Falcon 9 -raketin kyydistÀ heti Max Q:n jÀlkeen. Raketti tuhoutui odotetusti pian tÀmÀn jÀlkeen muututtuaan epÀaerodynaamiseksi. | - | 19. tammikuuta 2020 | Onnistui. |
| Crew Dragon | Crew Dragon Demo-2 | Miehitetty koelento. Ohjelman ensimmÀinen miehitetty lento. | 2020 | Onnistui. | |
| CST-100 Starliner | Boeing Crewed Flight Test | TBA | TBA | TBA |
ISS-miehistölennot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]| Alus | Lento | Kuvaus | Miehistö | PÀivÀys | Tulos |
|---|---|---|---|---|---|
| Crew Dragon | USCV-1 | TBA |
|
2020 | TBA |
| CST-100 Starliner | USCV-2 | TBA | TBA | TBA | |
| Crew Dragon | USCV-3 | TBA | TBA | TBA | TBA |
LĂ€hteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiĂ€]- 1 2 William Harwood: NASA, Boeing managers admit problems with Starliner software verification â Spaceflight Now spaceflightnow.com. Viitattu 17.2.2020. (englanniksi)
- â Demo-1 Flight Readiness Concludes blogs.nasa.gov. Viitattu 22.2.2019. (englanniksi)
- â Foust, Jeff: Boeing, SpaceX press towards commercial crew test flights this year spacenews.com. Viitattu 9 October 2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]- Official NASA Commercial Crew Program page
- Commercial Crew & Cargo Document Library on NASA.gov (Arkistoitu â Internet Archive)
- CCDev 1 Space Act agreements (Arkistoitu â Internet Archive)
- Boeing CCtCap Contract (redacted) (Arkistoitu â Internet Archive)
- SpaceX CCtCap Contract (redacted) (Arkistoitu â Internet Archive)
