Erottaja

Erottaja (ruots. Skillnaden) on Mannerheimintien eteläpäässä Helsingin keskustassa sijaitseva pieni aukio. Mannerheimintien lisäksi samalta aukiolta johtavat myös Eteläesplanadi itään Kauppatorille, lyhyt Erottajankatu etelään sekä Bulevardi länteen Hietalahden suuntaan. Mannerheimintien ja Eteläesplanadin risteys on välimatkapiste, josta etäisyydet Helsingin ja muiden paikkakuntien välillä lasketaan.^[1]

Nimensä Erottaja on saanut siitä, että 1800-luvulla Erottaja-tori ja Erottajankatu erottivat varsinaisen kaupungin sen länsipuolella olleesta niin sanotusta Uudenmaan esikaupungista eli nykyisistä Kampin ja Punavuoren kaupunginosista. Nykyäänkin Kampin ja Kaartinkaupungin raja kulkee Erottajankatua pitkin. Se on samalla myös kahden erisuuntaisen ruutukaava-alueen rajana.

Erottajalla, Esplanadin puiston länsipäässä, sijaitsee Svenska teatern (Ruotsalainen teatteri). Sen eteen pystytettiin syyskuussa 2019 Eva Langen veistos Usko toivo rakkaus.^[2]

Aukiolla oli useiden vuosikymmenien ajan muutamien Helsingin sisäisten bussilinjojen päätepysäkki. Sieltä ovat lähteneet bussit Lauttasaareen, Seurasaareen ja Kannelmäkeen. Vuonna 2018 sieltä poistettiin viimeisetkin päätepysäkit, minkä jälkeen aukio kunnostettiin jalankulkuaukioksi. Samalla poistettiin aukion reunalla sijainnut nakkikioski.^[2] Erottajalla oli myös raitiovaunujen kääntösilmukka vuosina 1926–1966.^[3] Erottajan ohi Mannerheimintietä pitkin kulkevat edelleen raitiolinjat 1 (Eira–Bulevardi–Töölö–Sörnäinen–Käpylä), 3 (Olympiaterminaali–Eira–Erottaja–Bulevardi–Kallio–Töölö), 6 (Arabia–Eiranranta) ja 10 (Kirurgi–Pikku Huopalahti).

Jatkosodan aikana 8. marraskuuta 1942 yksi neuvostoliittolainen pommikone yllätti Helsingin ilmatorjunnan ja pudotti kaksi pommia Erottajalle. Räjähdyksissä sai surmansa 50 ja haavoittui 114 elokuvateatterista poistumassa ollutta ihmistä.^[4]

Erottaja kulttuurissa

Erottaja on kallein tontti Monopoly-lautapelin suomenkielisessä painoksessa. Erottaja on myös kirjailija Karo Hämäläisen vuonna 2011 ilmestyneen finanssitrillerin nimi. Romaanin keskeiset tapahtumat sijoittuvat Rake-talossa toimivaan fiktiiviseen Erottaja Investment Partners -nimiseen varainhoitoyhtiöön.

Lähteet

↑ Ely-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelu 18.3.2015
1 2 Bussiasemasta ja nakkikioskista tuttu Erottaja on nyt paraatiaukio, joka muistuttaa Suomen ja Ruotsin yhteiselosta. Helsingin Sanomat, 12.9.2019. Artikkelin verkkoversio.
↑ https://www.raitio.org/karttasivuja-ym/kumulatiivinen-kartta-helsingin-raitioteista/
↑ Suomi sodassa – talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät, s. 308. (2. tark. p) Helsinki: Valitut palat, 1983. ISBN 951-9078-94-0

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Erottaja Wikimedia Commonsissa

[1] Ely-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelu 18.3.2015

[HS120919-2] 1 2 Bussiasemasta ja nakkikioskista tuttu Erottaja on nyt paraatiaukio, joka muistuttaa Suomen ja Ruotsin yhteiselosta. Helsingin Sanomat, 12.9.2019. Artikkelin verkkoversio.

[3] ttps://www.raitio.org/karttasivuja-ym/kumulatiivinen-kartta-helsingin-raitioteista/

[4] Suomi sodassa – talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät, s. 308. (2. tark. p) Helsinki: Valitut palat, 1983. ISBN 951-9078-94-0

[1]

[2]

[3]

[4]