Gulfstream G550
| Gulfstream G550 | |
|---|---|
 NetJets Europen G550 |
|
| Tyyppi | suuri liikesuihkukone |
| Alkuperämaa |  Yhdysvallat |
| Valmistaja | Gulfstream Aerospace |
| Ensilento | 31. elokuuta 2001 (koelentokone) 18. heinäkuuta 2002 (tuotantomalli) |
| Tila | käytössä |
| Valmistusmäärä | 600+ |
| Valmistusvuodet | 2003–2021 |
| Kehitetty mallista | Gulfstream V |
Gulfstream G550 (sertifiointinimitys GV-SP) on yhdysvaltalaisen Gulfstream Aerospacen kehittämä suuri liikesuihkukone, jota valmistettiin vuosina 2003–2021. G550 ja sen variantit ovat laajassa käytössä ympäri maailman.
Kehitys ja historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gulfstream G550 perustuu aiempaan Gulfstream V -liikesuihkukoneeseen. Tuotantomallin G550 teki ensilentonsa 18. heinäkuuta 2002 ja sai FAA:n tyyppisertifikaatin seuraavana vuonna.[1]
G550:n seuraaja on Gulfstream G600, joka otettiin käyttöön vuonna 2019. G550:n valmistus lopetettiin kesällä 2021. Tuotannon aikana valmistettiin yli 600 konetta.[1]
Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]G550 on 29,4 m pitkä ja sen siipien kärkiväli on 28,5 m. Sen voimanlähteenä on kaksi Rolls-Royce BR710 C4-11 -ohivirtaussuihkumoottoria. Koneen kantama on hyvin pitkä, 12 500 km ja huippunopeus 0,885 Mach. Maksimipituisella lennolla voi olla kahdeksan matkustajaa ja neljä miehistön jäsentä, kun lennetään nopeudella 0,8 Mach. Aiempiin liikesuihkukoneisiin verrattuna G550:n etuja ovat juuri pitkä kantama ja parempi polttoainetaloudellisuus. Ulkonäöllisiä muutoksia Gulfstream V:hen nähden ovat muun muassa matkustamoon lisätty seitsemäs ikkunapari ja eteenpäin siirretty etuovi.[1][2]
G550 voi kuljettaa enimmillään 19 matkustajaa tai kahdeksan makuupaikoilla. Matkustamo on noin 13,4 m pitkä, 2,2 m leveä ja 1,9 m korkea. Matkustamo voidaan varustaa eri konfiguraatioihin, esimerkiksi kokouksia varten, ja jakaa neljään alueeseen.[2][3]
Mallit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- G500: Lyhyemmän kantaman (10 700 km) versio, joka on lähes samankaltainen G550:n kanssa.
Sotilasversiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
- C-37B: Yhdysvaltain asevoimien tyyppinimitys G550:lle. Koneita käytetään VIP-kuljetuksissa.[1]
- G550 CAEW (Conformal Airborne Early Warning): AEW&C-valvontakone, jonka kehitti alun perin Israel Aerospace Industries Israelin tarpeisiin. Raskaasti modifioitu G550 on varustettu EL/W-2085-tutkajärjestelmällä. Kone on käytössä Israelin, Italian ja Singaporen ilmavoimissa.[4]
- E-550A: Italian nimitys hankkimilleen CAEW-koneille.[4]
- NC-37B: Yhdysvaltain laivaston G550 CAEWiin perustuva kone, jota käytettäisiin esimerkiksi ohjuslentojen valvontaan. Kone on jäänyt kehittämisvaiheeseen, eikä ole palveluskäytössä.[5]
- EA-37B Compass Call: Yhdysvaltain ilmavoimien elektronisen sodankäynnin lentokone, joka perustuu CAEWin rungolle. Sen on kehittänyt L3Harris.[6]
- MC-55A Peregrine: Australian kuninkaallisten ilmavoimien kone, joka on muunneltu elektroniseen sodankäyntiin ja -tiedusteluun, SIGINT/ELINT. Koneet varustelee L3Harris.[7]
Käyttäjät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]G550-koneita variantteineen käyttävät useat valtionhallinnot, yritykset, kansainväliset järjestöt ja varakkaat yksityishenkilöt. Ainakin Bill Ackmannin, Sergei Brinin, Jim Cranen, Mark Cubanin, Elon Muskin ja Tiger Woodsin tiedetään omistaneen G550. Konetyyppi kuuluu myös useiden liikelentoyhtiöiden laivastoon.[1] Vuonna 2015 arvioitiin, että G550:llä on 70 prosentin markkinasosuus luokassaan.[2]
Tekniset tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: [3]
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 2 (kapteeni ja perämies + 0–2 matkustamohenkilökuntaa)
- Matkustajat: max. 19
- Pituus: 29,39 m
- Kärkiväli: 28,5 m
- Korkeus: 7,9 m
- Tyhjäpaino: 21 909 kg
- Suurin lentoonlähtöpaino: 41 277 kg
- Hyötykuorma: 2,812 kg (816 kg täydellä polttoainelastilla)
- Voimalaite: 2 × Rolls-Royce BR710 C4-11 ohivirtausmoottori; 68,4 kN per moottori
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: Mach 0,885
- Matkalentonopeus: 904 km/h (850 km/h pitkän matkan lennoilla)
- Lentomatka: 12 500 km
- Lakikorkeus: 15 545 m
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 Agronsky, Victoria: What Made The Gulfstream G550 So Popular? Simple Flying. 1.4.2025. Viitattu 20.12.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 Huber, Mark: Gulfstream’s G550 Business Jet Traveler. 27.7.2015. Viitattu 20.12.2025. (englanniksi)
- 1 2 G550 Brochure (.pdf) 2016. Gulfstream Aerospace. Viitattu 20.12.2025. (englanniksi)
- 1 2 Italy’s CAEW not just an airborne radar www.key.aero. 25.7.2019. Viitattu 20.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Trevithick, Joseph: Behold The First Official Photo Of The Navy's New NC-37B Missile Tracking Jet The War Zone. 7.9.2018. Viitattu 20.12.2025. (englanniksi)
- ↑ EC-37B Compass Call Electronic Warfare Aircraft, US Airforce Technology. Viitattu 20.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Satam, Parth: Australia’s Future MC-55A Peregrine Aircraft are Now Sporting RAAF Markings During New Tests The Aviationist. 27.1.2025. Viitattu 20.12.2025. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gulfstream G550 Wikimedia Commonsissa
