Siirry sisÀltöön

Gustaf Estlander

Wikipediasta
Gustaf Estlander
Gustaf Estlander vuonna 1922.
Gustaf Estlander vuonna 1922.
Henkilötiedot
Koko nimi Axel Gustaf Estlander
Syntynyt18. syyskuuta 1876
Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut1. joulukuuta 1930 (54 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Ammatti arkkitehti
Vanhemmat Jakob August Estlander
Puoliso Hildur Ingrid Qvarnström
Sukulaiset Carl Gustaf Estlander
Aiheesta muualla

Axel Gustaf Estlander (18. syyskuuta 1876 Helsinki – 1. joulukuuta 1930 Tukholma) oli suomalainen arkkitehti, joka on tunnettu Helsinkiin suunnittelemistaan jugend-taloista, jotka luokitellaan kulttuuri­historiallisesti arvokkaiksi. Estlander oli myös venesuunnittelija, kilpapurjehtija ja Euroopan mestari pikaluistelussa. Kaikki Estlanderin suunnittelemat veneet luokitellaan klassikoiksi.

Estlander pÀÀsi yli­oppilaaksi 1894 yksityisestÀ koulusta Nya svenska lÀroverket i Helsingfors ja valmistui arkkitehdiksi Poly­teknillisestÀ opistosta 1898.[1]

Arkkitehti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Estlander suunnitteli lukuisia tunnettuja helsinkilÀis­taloja, kuten Tusculumin Etu-TöölössÀ vuonna 1911 sekÀ lisÀksi NJK:n paviljongin 1898.

Estlanderin suunnittelemia taloja HelsingissÀ

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]
Vuosi Talo Osoite Kortteli Kaupunginosa LĂ€hde
1900NJKValkosaariValko­saariEtelĂ€satama–
1903WendtSilta­saaren­katu 16–18–Siltasaari[2]
1903ElisabethMeri­tullin­katu 19 – Maneesin­katu 1–3PoroKruununhaka[3]
1903Maneesi­katu 1–3 – Maurin­katu 2[4]
1904–Marian­katu 19NÀÀtĂ€[5]
1905–Kirkko­katu 14MetsÀ­sika[6]
1906–Meri­tullin­katu 15Puhveli[7]
1911–Rauhan­katu 11 – Marian­katu 16Maa­myyrĂ€[8]
1915Sopu­sointuViron­katu 9Villi­sika[9]
1903–Fredrikinkatu 39 – Bulevardi 11KalkkunaKamppi[10]
1905–Bulevardi 17Haikara[11]
1906–Albertin­katu 27 A[12]
1906–Bulevardi 19[13]
1904FridborgLuotsi­katu 3KatajanokkaLehti­kuusi[14]
1904–Pietarin­katu 18 – Kapteenin­katu 5SalakkaUllanlinna[15]
1905MajaKapteenin­katu 4–6Karppi[16]
1905Villa SolskenMuukalais­katu 4 – Ullankatu 3SĂ€rki[17]
1910Villa UlrikaUllan­katu 1[18]
1910Villa LunaLaiva­sillan­katu 10 – Muukalais­katu 2[19]
1906–Albertin­katu 17 – Iso Roobertin­katu 39PelikaaniPunavuori[20]
1907–Uuden­maan­katu 42 – Albertin­katu 19[21]
1907–Rata­katu 19Korppi[22]
1912–Iso Roobertin­katu 17–19Pöllö[23]
1908Raase­pori1ItÀinen Puisto­tie 11PÀivÀn­kakkaraKaivopuisto[24]
1911–Töölön­katu 8 – Cygneauksen­katu 7TusculumTöölö–
1912Villa Hjelt2Tehtaan­katu 32 C–D218Eira[25]

1Romahdettuaan rakennus­vaiheessa 1907.selvennÀ 2 Italian suur­lÀhetystö.

Urheilu-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]
Axel Gustav Estlander 1898.

Pika­luistelun Euroopan-mestaruus­kilpailuissa hÀn voitti vuonna 1898, mutta jÀi hopealle vuosina 1897 ja 1899. Helsingin EM-kisoissa 1898 hÀn voitti kaikki matkat. HÀnen voitto­aikansa 500 metrillÀ oli 49,2, 1 500 metrillÀ 2.36,8, 5 000 metrillÀ 9.28,8 ja 10 000 metrillÀ 19.21,4.[Virtamo 1] Pika­luistelun SM-kilpailuissa 1897 Estlander voitti kaksi matkaa, 500 metriÀ ajalla 49,8 ja 1 500 metriÀ ajalla 2.49,2. HÀn hÀvisi kuitenkin yleis­mestaruuden myös kaksi matkaa voittaneelle Nikolai Krjukoville. Vuoden 1898 SM-kilpailuissa Estlander voitti kolmesta matkasta kaksi ja yleis­mestaruuden. HÀn oli nopein 1 500 metrillÀ ajalla 2.36,6 ja 5 000 metrillÀ ajalla 9.22,6.[Virtamo 2]

Estlander luisteli vuonna 1897 ensimmÀisen virallisen Suomen ennÀtyksen kotimaan ratojen 500 metrin pika­luistelussa. HÀnen aikansa 49,8 pysyi ennÀtyksenÀ seuraavaan vuoteen, kunnes Franz Fredrik Wathén paransi sitÀ sekunnilla. Vuonna 1898 Estlander teki Suomen ennÀtykset kaikissa muissa luokissa. HÀn paransi Arthur Backmanin koti­maan ratojen 1 500 metrin ennÀtystÀ 2,4 sekunnilla aikaan 2.36,6, joka sÀilyi ennÀtyksenÀ vuoteen 1901, kunnes Wathén luisteli ajan 2.33,0. HÀn teki samana vuonna 5 000 metrin koti­maan ratojen ensimmÀisen virallisen Suomen ennÀtyksen 9.22,6. Jussi Viinikainen paransi ennÀtyksen lukemiin 9.08,6 vuonna 1901. Estlander paransi samana vuonna 1898 Nikolai Krjukovin edellisenÀ vuonna luistelemaa 10 000 metrin Suomen ennÀtystÀ 14,8 sekunnilla aikaan 19.21,4. Aika sÀilyi ennÀtyksenÀ neljÀ vuotta, kunnes Jussi Viinikainen luisteli ajan 19.09,4.[Virtamo 3]

Estlander sai nimiinsÀ kaikki pika­luistelun viralliset kansain­vÀlisten ratojen Suomen ennÀtykset vuonna 1898. HÀnen 500 metrin ennÀtyksensÀ oli 47,6, jota Franz Fredrik Wathén paransi kolme vuotta myöhemmin aikaan 46,2. 1 500 metrillÀ Estlander kellotti Suomen ennÀtykseksi ajan 2.29,8. Se sÀilyi ennÀtyksenÀ vuoteen 1908, jolloin Johan Wikander saavutti uuden ennÀtyksen 2.23,4. Estlanderin 5 000 metrin ennÀtys­aika oli 9.15,0, jonka Jussi Viinikainen rikkoi vuonna 1901 tuloksellaan 9.08,6. 10 000 metrillÀ Estlander sai ennÀtyksen ajalla 18.55,8. Franz Fredrik Wathén paransi aikaa 11,8 sekunnilla neljÀ vuotta myöhemmin.[Virtamo 4]

Estlander osallistui Tukholman kesÀ­olympialaisiin vuonna 1912 kipparoiden Örn-veneen neljĂ€nneksi 8mR-luokassa ja hĂ€viten pronssi­mitalin suomalaiselle Lucky Girl-veneelle. HĂ€n osallistui kilpa­purjehdukseen 30 vuoden ajan ja osallistui yli 1 500 lĂ€htöön.

Estlander voitti vuonna 1914 purjehduksessa Sinebrychoffin pokaalin Irene-veneellÀ.[Virtamo 5]


Venesuunnittelija

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]
Gustaf Estlanderin suunnittelema 150m2 saaristo­risteilijÀ Singoalla L-1. Singoallaa pidettiin ItÀ­meren nopeimpana purje­veneenÀ sen lyhyenÀ elin­aikanaan.

1900-luvun alussa hÀn keskittyi venesuunnitteluun. HÀnet laskettiin Suomen ja myöhemmin uuden koti­maansa Ruotsin etevimpiin vene­suunnittelijoihin, ja hÀn tuli erityisesti tunnetuksi menestyvien R-veneiden ja saaristo­risteilijöiden suunnittelijana. Kaikki Estlanderin luomukset ovat tÀnÀÀn tavoiteltuja klassikoita. lÀhde?

HÀnen yksittÀinen tunnetuin, vielÀ Suomessa edelleen aktiivisesti purjehtiva veneensÀ on 8mR-luokkaan kuuluva, vuonna 1928 entiselle arkkitehti­kollegalleen Sigurd Frosterukselle suunniteltu Sphinx. Toinen kuuluisa Suomessa purjehtiva vene on 6mR-luokan Ian. Estlander suunnitteli veneen itselleen vuonna 1929, ja kilpaili sillÀ Suomessa viimeisen kerran elo­kuussa samana vuonna, voittaen kaikki kolme lÀhtöÀ. Kaiken kaikkeaan rakennettiin yli 1 000 Estlanderin suunnittelemaa venettÀ[26].

Estlander omisti lyhyen ajan yhden Suomessa ennen ensimmÀistÀ maailman­sotaa kahdesta purjehtineista William Fifen suunnitteleman 12mR Irene-veneen. Saman­aikaisesti hÀn purjehti saman­nimisellÀ itse suunnittelemallaan 10mR venellÀ. YhdessÀ muiden NJK-laisten muodostaman konsortion kanssa hÀnellÀ oli myös osuus Alfred A. Mylnen suunnittelemassa 10mR Kitty-veneestÀ. Estlanderin motiivina muiden suunnittelijoiden veneen hankinnalle oli tutustuminen muiden huippu­suunnitelijoiden R-mitta­sÀÀnnön ominaisuuksiin.[27] Myöhemmin Estlanderista kehittyi R-veneiden mestari­suunnittelija. lÀhde?

Purjehdus­historioitsija Pekka Barckin mukaanlÀhde? Estlander omisti veneitÀ ympÀri Eurooppaa ja matkusteli kilpailusta toiseen. Heti ensimmÀisen maailman­sodan jÀlkeen hÀn omisti vuoden verran Espanjasta ostamansa William Fifen kuuluisan 15mR Tuigan, jota ei koskaan toimitettu Suomeen. Estlander myi Tuigan vuonna 1919. Samana vuonna rakennettiin Estlanderin suunnittelema 150 m2 saaristo­risteilijÀ, yli 22 metriÀ pitkÀ Singoalla. Vuonna 1911 rakennettu Kitty purjehtii jÀlleen Suomen vesillÀ. VenettÀ on vuosien ajan entisöinyt Johan Fagerholm. lÀhde?

Estlanderin suunnittelemia purjeveneitÀ

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]
Raken­nus-
vuo­si		 Vene Tyyppi Purje-
numero		 Alku­perÀinen
omistaja		 Nykyinen
omistaja		 LĂ€hde
1900AldebranevÀ­köli­vene–Gustaf Est­landertuhoutunut–
1908Aldebran II8mr muokattu–––
1920SingoallaSK 150L-1tuhoutui 1922–
1928Sphinx8mRFIN-4Sigurd FrosterusAntti Touko­lehto–
IsabelS-16Curt MatssonAntonis Nicolaras–
MaribelL-8Peter Groh–
Carbonita––tuhoutunut–
Lempo II–Leuto PajunenTorsten Gran­berger–
CheerioL-7G. Grönblom––
1929Ian (ex.Marja, Zuleika, Sir Ian)6mRFIN-59Gustaf Est­landerMichael Cedercreutz–
1930Princess Svanevit12mRS-2E. Åkerlund––
Safir8mRS-6Wallenberghaaksi­rikkoutui Monacossa 2008[28]
EllenS-16–––

Suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Estlander kuului suomalaiseen Estlander-aateli­sukuun. HĂ€nen isĂ€nsĂ€ oli kirurgian professori Jakob August Estlander (1831–1881). HĂ€nen setĂ€nsĂ€ oli Ateneumin perustaja, professori Carl Gustaf Estlander. Vuonna 1901 hĂ€n meni naimisiin viipurilaisen Hildur Ingrid Qvarn­strömin kanssa.[29] Gustaf Estlanderin aatelinen suku­haara on nyttemmin sammunut.[30]

LĂ€hteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]
  • Gustaf Estlander. Korttelit. Arkistoitu 11.7.2016.
  • Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2. Otava, 1970.
  • Sjöblom, Kenth: Estlander, Gustaf (1876–1930) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.8.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]
  1. ↑ Virtamo 1970, s. 215.
  2. ↑ Virtamo 1970, s. 217.
  3. ↑ Virtamo 1970, s. 208, 209.
  4. ↑ Virtamo 1970, s. 209.
  5. ↑ Virtamo 1970, s. 306.
  1. ↑ Yli­oppilas­matrikkeli 1853–1899. Helsingin yli­opisto. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 12.2.2014.
  2. ↑ Albumit-auki: kuva 12451. (Haka­niemen­torin pohjois­laitaa) Lasipalatsi. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 28.9.2013.
  3. ↑ Meri­tullin­katu 19 – Maneesi­katu 1–3. (”Elisabeth”) Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  4. ↑ Maneesi­katu 1–3 – Maurin­katu 2. (”Elisabeth”) Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  5. ↑ Marian­katu 19. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  6. ↑ Kirkko­katu 14. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  7. ↑ Meri­tullin­katu 15. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 12.4.2021.
  8. ↑ Rauhan­katu 11 – Marian­katu 16. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  9. ↑ Viron­katu 9. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  10. ↑ Fredrikin­katu 39 – Bulevardi 11. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  11. ↑ Bulevardi 17. Korttelit. Arkistoitu 27.3.2016. Viitattu 30.10.2016.
  12. ↑ Albertin­katu 27 A. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  13. ↑ Bulevardi 19. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  14. ↑ Luotsi­katu 3. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  15. ↑ Pietarin­katu 18 – Kapteenin­katu 5. Korttelit. Arkistoitu 22.6.2016. Viitattu 30.10.2016.
  16. ↑ Kapteenin­katu 4–6. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  17. ↑ Muukalais­katu 4 – Ullan­katu 3. (”Villa Solsken”) Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  18. ↑ Ullan­katu 1. (”Villa Ulrika”) Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  19. ↑ Laiva­sillan­katu 10 – Muukalais­katu 2. (”Villa Luna”, toisena arkkitehtina Torsten Montell) Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  20. ↑ Albertin­katu 17 – Iso Roobertin­katu 39. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  21. ↑ Uuden­maan­katu 42 – Albertin­katu 19. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  22. ↑ Rata­katu 19. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  23. ↑ Iso Roobertin­katu 17–19 – Albertin­katu 19. Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  24. ↑ SeppĂ€lĂ€, Mikko-Olavi et al.: Kaivo­puisto, s. 46. (PĂ€ivĂ€n­kakkara) Helsinki: Helsinki-Seura, 2008. ISBN 978-951-9418-16-2
  25. ↑ Tehtaan­katu 32 C–D. (Italian suur­lĂ€hetystö) Korttelit. Arkistoitu 21.7.2016. Viitattu 30.10.2016.
  26. ↑ Barck, Pekka: Finlands segel­jakter : en bok om fritids­seglingen i Finland frĂ„n 1850-talet till 1920, s. ?. Espoo: Litorale, 2003. ISBN 9525045145 (ruotsiksi)lĂ€hde tarkemmin?
  27. ↑ Leino, Pirkka: Unelmien puu­veneet Daphnesta Huh-Mariin. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34179-7
  28. ↑ Weck­ström, Kim: Safirin kippari menehtyi Monacon RĂ©gates Royalessa 8mr. 25.9.2008. Arkistoitu 28.10.2008. Viitattu 23.7.2009.
  29. ↑ Family Group Sheet. (Axel Gustav Estlander) Federley. 8.2.2003. Arkistoitu 20.5.2003. Viitattu 15.11.2007. (englanniksi)
  30. ↑ Estlander A 254. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. Viitattu 4.7.2009.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]
  • Gustaf Estlander 1876–1930. (Estlanderin pienois­bio­grafia vene­suunnittelijana) 17.3.2001. Telia. Arkistoitu 6.4.2004. (ruotsiksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gustaf_Estlander&oldid=23859786”