Mary Ward

Mary Ward (27. huhtikuuta 1827 Ballylin, Offalyn kreivikunta, Irlanti â 31. elokuuta 1869 Birr, Irlanti) oli irlantilainen tutkija, joka kuoli pudottuaan serkkujensa rakentaman kokeellisen höyryauton pyörien alle. HĂ€ntĂ€ pidetÀÀn usein maailman ensimmĂ€isenĂ€ auto-onnettomuuden kuolonuhrina.lĂ€hde?
ElÀmÀ ja mielenkiinnon kohteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]Mary Ward syntyi tunnettuun tiedemiessukuun. HÀn sai kotikasvatuksen, kuten muutkin aikakautensa tytöt. Mary kiinnostui luonnontieteistÀ jo varhain. Kolmivuotiaasta lÀhtien hÀn kerÀsi hyönteisiÀ.
Wardin serkku William Parsons, Rossen kolmas kreivi, rakensi vuonna 1845 maailman suurimman tÀhtikaukoputken (halkaisijaltaan 1,8 m "Leviathan of Parsonstown", suurin tÀhtikaukoputki vuoteen 1917 ennen Hooker-teleskooppia). Ward vieraili usein hÀnen luonaan ja erinomaisena piirtÀjÀnÀ ikuisti tÀhtikaukoputken rakennusvaiheet. Wardin piirroksia ja Parsonsin vaimon ottamia valokuvia kÀytettiin tÀhtikaukoputken entisöinnissÀ.
TÀhtitieteilijÀ James South nÀki Wardin piirtÀvÀn hyönteisiÀ suurennuslasia apunaan kÀyttÀen. South vaikuttui Wardin piirroksista, ja taivutteli tÀmÀn isÀn ostamaan hÀnelle mikroskoopin. Wardille tÀstÀ tuli elinikÀinen intohimo. HÀn perehtyi mikroskopiaa kÀsitteleviin kirjoituksiin ja valmisti omat nÀytteensÀ. Fyysikko David Brewster pyysi Wardia valmistamaan kÀyttÀmÀnsÀ mikroskooppiset nÀytteet ja kÀytti Wardin piirustuksia useissa omissa teoksissaan ja artikkeleissaan.
Yliopistot ja yhteiskunta eivÀt hyvÀksyneet tuohon aikaan naisia, mutta Ward sai tietoja tuntemiltaan tiedemiehiltÀ. Kuninkaallisen tÀhtitieteellisen seuran postituslistalla oli Wardin lisÀksi vain kaksi muuta naista: Kuningatar Viktoria ja yleisnero Mary Somerville.lÀhde?
Vuonna 1854 Mary Ward avioitui Henry William Crosbie Wardin kanssa. Seuraavan 13 vuoden aikana hÀn synnytti kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli nuorina.
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiĂ€]Kun Ward kirjoitti ensimmĂ€isen kirjansa Sketches with the microscope, hĂ€n uskoi, ettei kukaan julkaisisi sitĂ€ hĂ€nen sukupuolensa takia. HĂ€n painatti 250 kappaletta teosta yksityisesti ja useita satoja mainoslehtisiĂ€. Painos myytiin loppuun muutamassa viikossa,lĂ€hde? mikĂ€ sai lontoolaisen kustantajan ottamaan riskin ja tarjoamaan hĂ€nelle kustannussopimusta. Kirjasta otettiin kahdeksan uusintapainosta vuosina 1858â1880 ja siitĂ€ tuli bestseller. Ward kirjoitti kaksi muuta kirjaa, joista toinen oli aloittelijan kirja tĂ€htitieteeseen, ja useita artikkeleita. HĂ€n kuvitti kaikki omat julkaisunsa ja lisĂ€ksi hĂ€n kuvitti useiden muiden tiedemiesten kirjoja ja julkaisuja.
Julkaisuja
- Sketches with the microscope in a letter to a friend. F.H. Sheilds pr., Parsonstown 1857.
- A World of Wonders revealed by the Microscope. A book for young students. Groombridge & Sons, London 1858.
- Microscope Teachings. Descriptions of various objects of especial interest and beauty adapted for microscopic observation. Groombridge & Sons, London 1864.
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]Ward tuli yhtÀ tunnettuksi kuolemastaan kuin elÀmÀstÀÀn.lÀhde? HÀnen kuolemaansa pidetÀÀn maailman ensimmÀisenÀ auto-onnettomuuden aiheuttamana. William Parsonsin pojat Richard ja Charles olivat yhtÀ innokkaina mekaanikkoina kuin isÀnsÀkin. Vanhempi pojista, Richard, oli rakentanut höyryauton. 1800-luvun puolivÀlissÀ höyryvoiman kuviteltiin yleistyvÀn myös kuljetuksissa. Vaikka höyryveturit saavuttivat suosiota, niin höyryautot eivÀt menestyneet yhtÀ hyvin. Ne olivat epÀluotettavia ja niiden katsottiin aiheuttavan liikaa vahinkoja jo ennestÀÀn huonokuntoisille teille. Brittiparlamentin vuonna 1865 hyvÀksymÀ Locomotive Act eli Red Flag Act edellytti, ettÀ jokaisen moottorikÀyttöisen ajoneuvon edellÀ kulki punaista lippua tai lyhtyÀ kantava mies ja mÀÀrÀsi enimmÀisnopeudeksi 6 km/h maaseudulla ja 3 km/h kaupungeissa.lÀhde? MÀÀrÀys lopetti kÀytÀnnössÀ höyryauton kÀytön, mutta joillakin asianharrastajilla oli sellainen yhÀ, usein kotitekoinen, kuten Parsonsien kulkuneuvo.
Mary Ward ja hÀnen aviopuolisonsa sekÀ Parsonsin pojat ja heidÀn opettajansa olivat Parsonsin auton kyydissÀ, kun Ward paiskautui autosta tien kaarteessa. HÀn putosi auton terÀspyörÀn alle ja kuoli lÀhes vÀlittömÀsti. Onnettomuuspaikkaa vastapÀÀtÀ asuva lÀÀkÀri havaitsi paikalle saavuttuaan, ettÀ Wardilla oli haavoja ja mustelmia sekÀ verenvuotoa korvista. Kuoleman oli aiheuttanut murtunut niska.
Wardin mikroskooppi, apuvÀlineet, mikroskooppinÀytteet ja kirjat ovat esillÀ hÀnen aviomiehensÀ kodissa Castle Wardissa, County Downissa.
LĂ€hteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]- Irish Universities Promoting Science Group. Profile of Mary Ward. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiĂ€]- Isabelle Fallon and Desmond O'Neill: The world's first automobile fatality. Teoksessa: Accident Analysis & Prevention. Nide 37, Nr. 4, heinĂ€kuu 2005, ss. 601â603.