Olympiaterminaali
| Olympiaterminaali | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Olympiaranta 3, 00140 |
| Sijainti | Kaivopuisto, Helsinki[1] |
| Valmistumisvuosi | 1952, 1954 |
| Avattu | 16. heinäkuuta 1952 |
| Suunnittelija | Aarne Hytönen Risto-Veikko Luukkonen |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
| Käyttäjä | Tallink Silja |
| Tyylisuunta | modernismi[2] |
| Runkorakenne | teräsbetoni[2] |
| Julkisivumateriaali | klinkkeripäällysteinen betonilaatta[2] |
| Kerrosluku | 4 |
| Bruttoala | 15 067 m² (yhteensä)[2] |
| Kerrosala | 11 265 m² (yhteensä)[2] |
| Olympiaterminaali | |
 |
|
Olympiaterminaali (ruots. Olympiaterminalen) on Helsingin Eteläsatamassa Kaivopuiston kaupunginosassa sijaitseva sataman osa, joka rakennettiin kesäolympialaisia varten vuonna 1952. Yhdessä viereisen Satamatalon kanssa se muodostaa Aarne Hytösen ja Risto-Veikko Luukkosen suunnitteleman rakennuskokonaisuuden eli Olympialaiturin (ruots. Olympiakajen).[2]
Nykyisin Olympiaterminaali toimii Silja Linen Helsingin terminaalina, ja sieltä on säännöllinen yhteys Tukholmaan. Yli 1,5 miljoonaa matkustajaa kulkee vuosittain terminaalin kautta. Terminaalialueeseen kuuluu kaksi lauttapaikkaa ja ajoluiskat. Lisäksi terminaalissa on rahanvaihtopiste, pankkiautomaatti ja kahvila-ravintola.
Olympiaterminaali ja Satamatalo ovat asemakaavassa suojeltuja, ja ne kuuluvat Museoviraston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) olympiarakennusten kategoriassa.[3][4] Eteläsataman kehitysprojektin myötä arviolta 2030-luvulla autolauttaliikenne poistuu Olympiaterminaalista ja se jää palvelemaan vain kansainvälisiä risteilyaluksia tai pika-aluksia. Muilta osin rakennuskokonaisuudelle haetaan uutta käyttötarkoitusta, ja suunnitteilla on myös laajennusosa kahden rakennuksen väliin.[5]
Satamasta liikennöivät laivat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Varustamo | Laiva | Reitti |
|---|---|---|
 Silja Line |
M/S Silja Serenade | Helsinki–Maarianhamina–Tukholma |
| M/S Silja Symphony |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olympiaterminaalin tontilla sijaitsi alun perin Ullanlinnan laivaveistämö vuodesta 1759 alkaen. Se kuitenkin lakkautettiin vuonna 1937, ja tontista oli aluksi määrä tehdä Makasiinilaiturin jatke. Toinen maailmansota kuitenkin keskeytti muutostyöt.[6] Uutta matkustajaterminaalia alettiin suunnitella olympialaisia silmällä pitäen vuonna 1950.[7] Meriasemaksi kutsuttuun kokonaisuuteen tuli Olympiaterminaalin lisäksi kuulumaan myös Tullivarasto-rakennus. Samalla Laivasillankatu yhdistettiin uuteen Kaivopuiston rantaa kiertäneeseen Ehrenströmintiehen. Olympiaterminaalin edustalle rakennettiin betonikansirakenne, jonka päällä kulki tieliikenne ja jonka alle sijoitettiin huoltoliikenne ja varasto.[6]
Olympiaterminaali avattiin 16. heinäkuuta 1952 juuri ennen olympiakisoja. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen. Tunnistettavia arkkitehtonisia elementtejä ovat viistottainen pulpettikatto ja julkisivun keltainen klinkkeripäällysteinen betonilaatoitus.[2] Ensimmäisenä laivana uutta matkustajapaviljonkia käytti sen avajaispäivänä Tukholmasta tullut S/S Bore I. Se oli myös ensimmäinen laiturista lähtenyt laiva, kun se lähti paluumatkalle illalla kello 19. Seuraavana päivänä saapui S/S Brynhild ja sitä seuraavana päivänä S/S Aallotar. Olympialaituria alkoivat aluksi käyttää Tukholman linjan laivat.[8] Alun perin terminaalia kutsuttiin myös Olympiapaviljongiksi.[9]
Olympiaterminaalin varsinaiset avajaiset pidettiin 26. tammikuuta 1953.[7] Terminaalilta kulki yli 90 000 matkustajaa vuosittain, mutta kuitenkin vain kesä- ja syyssesonkeina. Ympärivuotisen liikennöinnin Silja Line aloitti Olympiaterminaalista Tukholmaan vuonna 1972 ja säännöllisen reittiliikenteen Tallinnaan vuonna 1995. Terminaali ja sen lauttapaikat uusittiin vuosina 1989–1990 isompia aluksia varten.[10]
Satamatalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Satamatalo (ruots. Hamnhuset) sijaitsee Olympiaterminaalin luoteispuolella ja se otettiin käyttöön kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1954. Mittakaavaltaan ja julkisivultaan samantyylinen Satamatalo valmistui alun perin tullilaitoksen varastorakennukseksi. Tullivarastona se toimi vuoteen 1986 asti, kun sen sisätilat uudistettiin ja Satamataloon rakennettiin toimistotilaa. Muutostyöt suunnitteli arkkitehtitoimisto Juha Larkas. Ulkoasu on kuitenkin Olympiaterminaalin tapaan säilynyt lähes muuttumattomana.[2]
Tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olympiaterminaalin käyttö autolauttaliikenteessä päättyy 2030-luvulla. Sataman arvion mukaan Tukholman liikenne jatkuu Olympiaterminaalissa vielä 2030-luvun loppupuolelle asti. Satamatoimintojen uudelleenjärjestelyissä kaikki Tukholman liikenne siirtyy Katajanokan terminaaliin ja kaikki Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Nämä järjestelyt vaativat kuitenkin Katajanokan ja Länsisataman laajennustöitä, ja hankkeiden keskinäisen riippuvuuden vuoksi aikataulu on epävarma. Autolauttaliikenteen poistuessa Olympiaterminaali voi edelleen palvella kansainvälisiä risteilyaluksia tai pika-aluksia.[11]
Olympiaterminaali ja Satamatalo ovat suojeltuja, ja niille suunnitellaan uusiokäyttöä.[3] Läheinen Makasiiniterminaali sen sijaan purettiin vuonna 2023.[3] Helsingin kaupunki on etsinyt 2020-luvulla Helsingin taidemuseo HAM:ille uusia toimitiloja. Viitesuunnitelmassa museota on ehdotettu osaksi Olympialaituria. Rakennusten väliin on asemakaavassa mahdollisuus lisärakentamiselle. Rakentaminen alueella voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2033 ja museo olisi valmis aikaisintaan vuonna 2035. Eteläsatamaan on suunnitteilla myös uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo, sekä uutta liike- ja toimitilarakentamista kun ranta vapautuu autolauttaliikenteen toiminnoilta.[12][13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaupunginosajako Helsingin karttapalvelu (kartta.hel.fi). Viitattu 12.6.2021.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Olympialaituri – Rakennushistoriaselvitys (PDF) Helsingin kaupunki. Viitattu 12.9.2026.
- 1 2 3 Salomaa, Marja: Eteläsataman kilpailuohjelma estää pilvenpiirtäjät ja korostaa epäkaupallisuutta Helsingin Sanomat. 28.3.2021. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ Olympiarakennukset – Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Museovirasto. Viitattu 12.9.2026.
- ↑ Eteläsataman kehittäminen Port of Helsinki. Viitattu 12.9.2026.
- 1 2 Makasiinirannan ja Olympiarannan ympäristöhistoriallinen selvitys 2021-2022 (PDF) (s. 8) 2022. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 19.2.2026.
- 1 2 Erävuori, Jukka: Helsingin sataman ja satamahallinnon historia, s. 155. Helsingin kaupunki, 1981. ISBN 951-771-285-5
- ↑ Uusi Suomi 16.7.1952 s. 6
- ↑ Båsk, Irja: Olympiaterminaalia laajennetaan Helsingin Sanomat. 19.8.1998. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ Helsinki, Olympiaterminaali (Satamat -> Silja Linen satamat -> Olympiaterminaali) www.valkeatlaivat.net. Arkistoitu 2.7.2017. Viitattu 17.4.2018.
- ↑ Helsingin satama purkaa Makasiiniterminaalin – matkustajalaivajärjestelyt Helsingissä muuttumassa osin merkittävästi Moottori. Viitattu 12.9.2026.
- ↑ Helsingin taidemuseon uudeksi sijainniksi ehdotetaan Olympiarantaa – tulisi Arkkitehtuuri- ja designmuseon naapuriksi Helsingin Uutiset. Viitattu 9.9.2025.
- ↑ Makasiinirannan kaavat saivat lainvoiman – uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon sekä Saaret-hankkeen toteutus etenee Helsingin kaupunki. Viitattu 12.9.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olympiaterminaali Wikimedia Commonsissa
