lippis
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]lippis (39)
- (puhekieltä) lippalakki
- ottaa lippis pois päästä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlipːis/
- tavutus: lip‧pis
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lippis | lippikset |
| genetiivi | lippiksen | lippisten lippiksien |
| partitiivi | lippistä | lippiksiä |
| akkusatiivi | lippis; lippiksen |
lippikset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lippiksessä | lippiksissä |
| elatiivi | lippiksestä | lippiksistä |
| illatiivi | lippikseen | lippiksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lippiksellä | lippiksillä |
| ablatiivi | lippikseltä | lippiksiltä |
| allatiivi | lippikselle | lippiksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lippiksenä | lippiksinä |
| translatiivi | lippikseksi | lippiksiksi |
| abessiivi | lippiksettä | lippiksittä |
| instruktiivi | – | lippiksin |
| komitatiivi | – | lippiksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lippikse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lippis- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- lippis Kielitoimiston sanakirjassa
