Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Teloitustyylinen jengimurha oli liikaa Kööpenhaminassa – vanhat säännöt eivät päde ja huumeita myyvät jo 13-vuotiaatkin

Tanskalainen kriminologi, sosiologian apulaisprofessori David Sausdal Lundin yliopistosta uskoo, että jengeissä on aiempaa enemmän lapsia ja varhaisteinejä.

Tanskalainen moottoripyöräpoliisi selkä kameraan päin, ja poliisiauto kadulla iltapimeällä.
Yksi kuoli ja neljä haavoittui alkuillan ammuskelussa Kööpenhaminan Christianissa viikko sitten. Kuva: EPA-EFE

Varhain lauantai-iltana kaksi mustiin pukeutunutta miestä nähtiin kävelemässä hasiksen myyntikojuista tunnetulla Pusher Streetillä Christianian vapaakaupungissa Kööpenhaminassa. Kummallakin oli päällä kaulaliinat, huput, lakit ja hanskat.

– He näyttivät siltä kuin aikoisivat ryöstää pankin, nimettömänä esiintyvä silminnäkijä kertoi Tanskan TV2:lle.

Hetkeä myöhemmin kadulta ja sen varrella sijaitsevasta talosta kajahti useita laukauksia.Yksi ihminen kuoli kuudesta osumasta. Neljä muuta haavoittui. Kello oli 19.25.

Teloitustyyliin toteutettu murha on nostanut jengiväkivallan ja Pusher Streetin tulevaisuuden otsikoihin Tanskassa. Moottoripyöräjengi Helvetin enkelit on hallinnut Pusher Streetin hasiskauppaa, mutta viime vuosina samoille markkinoille on pyrkinyt kilpailevia jengiä – eivätkä ne noudata vapaakaupungin vanhoja kirjoittamattomia sääntöjä.

– Myyjien piti olla yli 18-vuotiaita, kovia huumeita ei saanut myydä, eikä jengiliivejä tai ampuma-aseita saanut kantaa, Simon Hansen Kööpenhaminen poliisista sanoo Aftonbladetille.

– Viime vuosina olemme huomanneet, että kojuissa on niinkin nuoria myyjiä kuin 13-vuotiaita.

Pusher Streetin hasiskojuja siivotaan ja suljetaan syyskuussa 2016.
Asukkaat siivosivat ja purkivat Pusher Streetin hasiskojuja syksyllä 2016. Kuva: EPA
Pusher Streetin hasiskojuja siivotaan ja suljetaan syyskuussa 2016.
Silloin syynä oli kahden poliisin ja yhden siviilin haavoittuminen ammuskelussa. Kuva: EPA

Saman ilmiön on huomannut tanskalainen kriminologi, sosiologian apulaisprofessori David Sausdal Lundin yliopistosta. Hän huomauttaa kuitenkin, ettei siinä ole mitään uutta.

– Tanskassa laskettiin rikosoikeudellisen vastuun rajaa 15:stä vuodesta 14:ään vuoteen kymmenisen vuotta sitten. Se tehtiin juuri siksi, että jengeissä oli lapsia ja varhaisteinejä, Sausdal sanoo Ylelle puhelimessa.

Hänellä on kuitenkin tunne siitä, että lasten ja varhaisteinien määrä jengeissä on lisääntynyt.

– Surullista ja traagista on, että lapset eivät ole vain hangaroundeja. He eivät syyllisty vain näpistyksiin tai murtoihin. He tappavat muita ihmisiä.

Jengit teettävät rikoksia lapsilla juuri siksi, että nämä eivät joudu niistä rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Kahden jengin välienselvittely

Pusher Streetillä aseita eivät kantaneet lapset, vaikka asialla oli katujengi Loyal to Familia (LTF). Tanskan poliisin mukaan kyseessä oli välienselvittely LTF:n ja moottoripyöräjengi Helvetin enkelien välillä.

LTF perustettiin vuonna 2013, ja se on Sausdalin mukaan alusta lähtien rakentanut sääntöihin ja hierarkiaan perustuvaa organisaatiota, käyttäytynyt aggressiivisesti ja hakeutunut konflikteihin.

– Se on katujengi, mutta se haluaa olla kuin Helvetin enkelit tai Bandidos. Se on halunnut olla oikea jengi, Sausdal toteaa.

Se on myös pyrkinyt alusta lähtien huumemarkkinoille, eikä ole kaihtanut laittomia keinoja päästäkseen sinne. Tanskan korkein oikeus kielsi Loyal to Familia -jengin kaksi vuotta sitten, koska sen toiminnan tavoite arvioitiin laittomaksi.

Yleisradioyhtiö DR totesi tuolloin, että jengi oli halunnut tulla Tanskan suurimmaksi, ja sellaiseksi se oli myös kasvanut. Jengin johtaja Shuaib Khan oli määrätty karkotettavaksi, ja yli 370 jengin jäsentä oli saanut vankilatuomion rikoksistaan.

– Ei jengi lakkaa yhtäkkiä olemasta jengi ja tekemästä rikoksia vain siksi, että se on laiton, David Sausdal sanoo.

Sen sijaan LTF:n jäsenten kartoittaminen ja määrä on tullut vaikeammaksi, kun jengin jäsenet eivät enää saa julkisesti käyttää jengitunnuksia, kuten paitoja, takkeja tai liivejä.

Sausdal huomauttaa lisäksi, että Tanskan katujengien etninen tausta on usein sekalainen, toisin kuin Ruotsissa, missä esimerkiksi somaliklaaneilla on omia jengejä.

Motiivina ei välttämättä hasiskauppa

Poliisin mukaan Pusher Streetin välienselvittely ei välttämättä liittynyt hasiskauppaan.

Ammuttu mies oli ennen Helvetin enkeleitä kuulunut katujengi NNV:hen, joka vaikuttaa samassa kööpenhaminalaisessa Nørrebron siirtolaisvaltaisessa lähiössä kuin Loayl to Familiakin. Miehellä oli aiempia väkivaltatuomioita, ja hänellä oli ollut kahnausta LTF:n kanssa.

Aiemmat kaunat saattoivat siis olla ampumisen motiivi.

Kriminologi David Sausdal uskoo, että Helvetin enkelit voi reagoida miehen ampumiseen kahdella tavalla. Se voi joko todeta, että miehen ongelmat olivat tämän omia, eivätkä kuulu Helvetin enkeleille tai päättää, että Pusher Streetin ampuminen oli hyökkäys Helvetin enkelit -järjestöä vastaan.

– Silloin on lähes 100-prosenttisen varmaa, että hyökkäys kostetaan, Sausdal sanoo.

Poliiseja Pusher Streetillä kesäpäivänä, kadun yllä lippunauhoja.
Asukkaat sulkivat Pusher Streetin kolmeksi päiväksi toukokuussa 2018 protestina jengiväkivallalle. Kuva: EPA-EFE
Hasissavukkeita kahden ihmisen käsissä. Global Cannabis March -tapahtumassa.
Global Cannabis Marchilla vaadittiin marihuanan laillistamista toukokuussa 2017. Kuva: EPA

Kaksi on pidätetty ampumisesta

Tanskan poliisi on pidättänyt 18- ja 28-vuotiaat miehet ampumavälikohtauksesta.

18-vuotiasta ei epäillä ampujaksi, vaan hänen uskotaan osallistuneen murhan suunnitteluun. 28-vuotiasta Loyal to Familian jäsentä epäillään murhasta ja murhayrityksistä. Poliisi jatkaa toisen ampujan etsintöjä.

– Meillä on vielä valtava työ edessämme, mutta on tietysti tyydyttävää, että olemme pidättäneet kaksi henkilöä, Knus Hvass Kööpenhaminen poliisista sanoi DR:lle viime perjantaina.

Pusher Street halutaan sulkea

Christianian asukkaiden mitta on joka tapauksessa täyttynyt. Christianian asukasyhdistyksen kokous on päättänyt yksimielisesti, että Pusher Street ja sen hasismarkkinat on suljettava.

– Se minkä pelkäsimme tapahtuvan on tapahtunut. Taas, asukasyhdistys kirjoitti lehdistötiedotteessa.

Katso alla olevalta videolta, mitä Christanian asukkaat ajattelevat Pusher Streetin väkivaltaisuuksista.

Pusher Streetin väkivalta on pelästyttänyt Christianin asukkaat.

– Olemme tavallisia ihmisiä ja olemme todella, todella peloissamme. Haluamme, että joku huolehtii meistä, koska itse emme siihen enää pysty, Marie Danos sanoo.

Christianiaa on kuvailtu Tanskan vaarallisimmaksi kaupungiksi. Iltapäivälehti B.T.:n selvityksen mukaan siellä on tehty 20 murhaa noin 50 vuodessa.

Christianianin portti. Puisiin paaluihin on kaiverrettu naiveja kasvoja, kahden paalun välillä kyltissä lukee Christiania.
Hipit ja talonvaltaajat ottivat haltuunsa tyhjennetyt sotilasparakit ja perustivat Christiaian vapaakaupungin vuonna 1971. Kuva: Reiner Elsen / Alamy/All Over Press

Asukasyhdistyksen päätöstä sulkea Pusher Street on kuvailtu historialliseksi, mutta käytännössä sen toteuttamisesta tulee vaikeaa. Kadun sulkemista on yritetty useasti aiemminkin. Viimeksi jengit vain siirsivät esteet pois ja jatkoivat huumekauppaa, kuten ennenkin.

Nyt poliisi on ottanut käyttöön niin kutsutun tarkastusvyöhykkeen Christianiassa. Vyöhykkeellä poliisi voi tarkastaa satunnaisesti henkilöitä, ajoneuvoja ja esineitä. Maanantaihin mennessä noin 200 ihmistä oli tarkastettu.

– Poliisi ja yhteiskunta eivät voi hyväksyä Christianian tapahtumia, Søren Thomassen Kööpenhaminan poliisista sanoi tiedotustilaisuudessa viikko sitten.

– Ne vaativat poikkeuksellisia toimia. Kööpenhaminassa nähdään lyhyellä aikavälillä huomattavasti tavallista enemmän poliiseja.