Presidentti Mauno Koivisto ja hänen kansliansa tallensivat poliittisia keskusteluja pienelle sanelunauhurille. Ajatuksena oli taltioida puheet sanatarkasti muistiinpanoja varten.
Yle julkaisee nyt Outo historia -sarjassa ensimmäistä kertaa Suomen historiassa näitä kyseisiä keskusteluja Tasavallan presidentin kanslian luvalla.
Niistä selviää esimerkiksi, mitä Koivisto (presidenttinä 1982–1994) sanoi Neuvostoliiton johtajalle Mihail Gorbatšoville heidän viimeisessä tapaamisessaan ja miten Baltian itsenäisyyden tunnustaminen lopulta tapahtui.
Presidentti Koiviston ulkopoliittisena neuvonantajana ja sittemmin kansliapäällikkönä toiminut Jaakko Kalela kertoo Ylelle hämmästyneensä sitä, kuinka paljon presidentin nauhoituksia on jäänyt arkistoon.
– Tässä on paljon nauhoituksia, joista en muista olleeni tietoinen, hän sanoo.
Tasavallan presidentin kanslia ja Kansallisarkisto siirtävät Ylen digitoimat nauhat tietojärjestelmiinsä, ja ne tulevat aikanaan tutkijoiden ja yleisön käytettäviksi Kansallisarkistossa.
Nauhojen äänenlaatu on paikoin erittäin heikko. Kansallisarkisto haluaa säilyttää aineiston autenttisena, joten nauhoja ei ole digitaalisesti muokattu.
Historiantutkija Tapio Bergholm kirjoittaa parhaillaan Koiviston elämäkertaa. Hän pitää Ylen hanketta nauhojen digitalisoimisesta merkittävänä kulttuuritekona.
– Koivisto taitaa olla ensimmäinen tasavallan presidentti, josta saadaan näin iso äänimaisema siltä ajalta, kun hän on ollut virassa. On erittäin arvokasta, että kokousten dynamiikka ja keskustelujen tahti on nyt tutkijoiden kuultavissa. Voimme tehdä tulkintoja ihan eri tavalla, kun kuulemme myös äänensävyt, Bergholm sanoo.
Mitä Koiviston nauhoilta löytyy – viisi esimerkkiä
1. Koivisto kirjoitti kirjeen Yhdysvaltain presidentti Bushille
Mauno Koivisto ja presidentti George H.W.Bush tutustuivat kesällä 1983 Bushin ollessa Yhdysvaltain varapresidentti. Hän teki tuolloin epävirallisen vierailun Suomeen, ja Koivisto otti vieraansa vastaan Kultarannassa.
– Muistan, kun he juoksivat saunasta alasti ja hyppäsivät rinta rinnan Itämereen. Sellaisissa olosuhteissa syntyy läheinen suhde, kirjoittaa Bushin neuvonantajana toiminut Donald P.Gregg muistelmissaan Post Shards.
Tapaamisesta alkoi Bushin ja Koiviston salainen kirjeenvaihto, joka jatkui Koiviston Historian Tekijät - muistelmateoksen mukaan kymmenen vuotta.
Ylen julkaisemalla nauhalla presidentti Koivisto sanelee kirjeen, jonka lähetti presidentti Bushille 9. tammikuuta vuonna 1990. Kuuntele Koiviston kirje presidentti Bushille.
2. Koivisto kävi salaisen keskustelun Neuvostoliiton varapresidentin Gennadi Janajevin kanssa
Tammikuussa 1991 Neuvostoliiton sotilasjohto ja KGB:n erikoisjoukot yrittivät tukahduttaa Latvian ja Liettuan itsenäisyyspyrkimykset voimakeinoin. Vilnassa ja Riiassa vuodatettiin verta, mutta yritykset epäonnistuivat.
Pian näiden tapahtumien jälkeen, 30. tammikuuta 1991, Koivisto tapasi Oslossa Neuvostoliiton tuoreen varapresidentin Gennadi Janajevin. Keskustelu käytiin kahden kesken ilman tulkkeja ja avustajia, eikä siitä kerrottu julkisuuteen. Saman vuoden elokuussa Janajev johti vallankaappausyritystä, joka pyrki kaatamaan Gorbatšovin ja pysäyttämään Neuvostoliiton hajoamisen.
Kuuntele Koiviston ja Janajevin salainen keskustelu.
3. Näin Suomi tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden
Mauno Koivistoa on jälkikäteen arvosteltu siitä, että Suomi tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden hitaammin kuin monet muut länsimaat. Kun elokuun 1991 vallankaappausyritys Neuvostoliitossa romahti, Viro, Latvia ja Liettua julistautuivat itsenäisiksi, ja Pohjoismaat alkoivat tunnustaa niitä nopeasti. Suomessa tilanne oli herkempi.
Neuvostoliiton rajanaapurina ja YYA-sopimuksen osapuolena Suomi joutui punnitsemaan askeleitaan tarkkaan, eikä valmiita vastauksia ollut. Hallituksen ulkoasiainvaliokunta kutsuttiin pikaisesti koolle presidentinlinnaan, ja Koivistolle jäi vain muutama tunti valmistautumisaikaa.
– Tapansa mukaan hän halusi olla yksin tällaisessa tilanteessa, keskittyä ja fundeerata, Jaakko Kalela muistelee ja kertoo, että usein presidentti lähti kävelylle, hiihtämään tai pyöräilemään.
Kyseisessä tilanteessa Koivisto päätti pyöräillä Inkoon Tähtelästä Helsinkiin. Presidentinlinnassa jännitettiin, ehtiikö hän paikalle.
– Kivenlahdessa turvamiehet tulivat häntä vastaan, ja hän siirtyi autokyytiin, Kalela kertoo.
Kuuntele, miten Baltian tunnustaminen ratkesi.
4. Jeltsin suuttui YYA-sopimuksen raukeamisesta
– Tehän viette leivän presidentin suusta, jyrisi Venäjän presidentti Boris Jeltsin puhelimessa, kun Koivisto ja Venäjän varapääministeri Gennadi Burbulis soittivat hänelle YYA-sopimuksen rauettua.
Neuvostoliitto oli lakkautettu joulukuussa 1991, ja YYA-sopimuksesta oli tullut arvoton paperi. Uusi naapuruussopimus päätettiin solmia tammikuussa, mutta juuri ennen allekirjoitusta tuli mutkia matkaan. Boris Jeltsin halusi allekirjoittaa paperit itse.
Yön yli kestäneiden neuvottelujen jälkeen Jeltsin antoi kuitenkin periksi ja lupasi, että paperin saa allekirjoittaa varapääministeri Burbulis. Kun sopimus oli allekirjoitettu Koivisto ja Burbulis päättivät soittaa yhdessä Jeltsinille ja lepytellä tätä vierailukutsulla.
Kuuntele Koiviston ja Jeltsinin puhelu.
5. Koivisto ja Gorbatšov tapasivat viimeisen kerran Berliinissä
Presidentti Koivisto tapasi Mihail Gorbatšovin mahdollisesti viimeisen kerran Berliinissä lokakuussa 1992, Länsi-Saksan entisen liittokanslerin Willy Brandtin hautajaisissa.
Presidentti Koivisto kuvaa muistelmissaan Historiantekijät Berliinin keskustelujaan Gorbatšovin kanssa hankaliksi. Kuuntele Koiviston ja Gorbatšovin viimeinen keskustelu.
