Kuivuutta ja rankkasateita aiheuttavasta El Niñosta voi tulla tällä kertaa vahvempi kuin koskaan aiemmin.
El Niño on muutaman vuoden välein toistuva ilmiö, joka syntyy Tyynellä valtamerellä ja vaikuttaa säähän eri puolilla maapalloa.
El Niño aiheuttaa tavallisestikin äärisääilmiöitä. Kun El Niño on poikkeuksellisen voimakas, ääri-ilmiöistäkin voi tulla poikkeuksellisen kovia. Kuivuus ja kuumuus voivat olla vielä kovempia, rankkasateet rankempia.
YK varoittikin viime viikolla, että maailmaa uhkaavat äärimmäiset sääilmiöt.
– Näemme jo nyt kuivuuden ja tulvien aiheuttamia häiriöitä ja tuhoa. Ennakoimme, että ne pahenevat, kun El Niño vahvistuu, Maailman ilmatieteen järjestön WMO pääsihteeri Celeste Saulo kommentoi.
El Niñon voimakkuus määritellään sen mukaan, paljonko veden pintalämpötila poikkeaa pitkän aikavälin keskiarvosta tietyllä alueella Tyynen valtameren trooppisessa osassa. Aluetta kutsutaan nimellä Nino 3.4.
Muutokset siellä hipovat nyt ennätyksiä.
Jos alueen pintaveden lämpötila on puoli astetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolella, meneillään on heikko El Niño. Jos ero on yli kaksi astetta, kyseessä on super-El Niño.
Nyt ero on jo liki kolme astetta. Ennätys on 3,1 astetta marraskuulta 2015.
– Oletan, että ennätys rikkoutuu lähipäivinä. Sitten olemme ennennäkemättömissä lukemissa, sanoo tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.
Nino 3.4 -alueelta on päivittäisiä havaintoja vuodesta 1982 lähtien, kuukauden keskiarvoja 1950-luvulta lähtien.
Tämänkertainen El Niño on jo vaikuttanut siihen, että Intiassa oli kuumin elokuu yli sataan vuoteen. Toisella puolella maailmaa Perussa ei nähty juuri minkäänlaista talvea.
Keski-Amerikassa Panama on julistanut hätätilan El Niñon vuoksi. Liikennettä Panaman kanavassa on pitänyt rajoittaa kuivuuden takia.
WMO arvioi, että El Niño kestää helmikuuhun asti ja on kovimmillaan vuoden lopulla.
Arvostettu Washington Post -lehti kuvasi, että ensi vuoden puolella El Niño toimii kuin ilmastoaikakone: se antaa esimakua lämpötiloista, jotka ovat todennäköisempiä 2030-luvun lopulla.
Tästä El Niñossa on kyse
El Niño on osa Maan ilmastojärjestelmän luontaista vaihtelua, ja se toistuu noin 2–7 vuoden välein.
Kärjistettynä El Niño työntää sateet Aasiasta Amerikan rannikolle.
Hieman pidemmin kerrottuna Tyynen valtameren pasaatituulet ja virtaukset hidastuvat El Niñossa niin, että merivesi lämpenee Etelä-Amerikan länsirannikolla. El Niño lisää rankkasateita Etelä-Amerikan länsirannikolla, Amazonin alueella kuivuutta.
Valtameren toisella puolella Aasiassa El Niño aiheuttaa kuumuutta ja kuivuutta.
Alla oleva video näyttää, mitä El Niñossa tapahtuu.
Alla oleva kartta näyttää tarkemmin, kuinka El Niño vaikuttaa säähän silloin, kun Suomessa on talvi.
Ilmastonmuutoksen takia Tyynenmeren Nino 3.4 -merialue lämpenee pitkällä aikavälillä. Siksi super-El Niñon raja saavutetaan nykyilmastossa hieman helpommin kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten.
Vaikutukset Suomeen ovat epäsuoria
El Niñon vaikutukset Suomen säähän ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan niin pieniä, että ne häviävät helposti luontaiseen säävaihteluun.
Tilastohistorian perusteella talven kylmimmät hetket tapaavat olla El Niño -talvina talven loppuvaiheissa. Nytkin kausiennusteet kertovat, että selvästi talvinen sää on helmikuussa hieman keskimääräistä todennäköisempää, Rantanen sanoo.
Muut mahdolliset vaikutukset Suomeen ovat epäsuoria.
Satojen epäonnistumiset ja toimitusketjujen häiriöt voivat nostaa ruuan hintaa, muistutti konsulttiyhtiö Oxford Economics tällä viikolla.
Suomessa El Niño voi näkyä esimerkiksi suklaan ja kahvin kallistumisena.
– Kahvi ja kaakao ovat ilmastollisesti varsin vaativia viljelykasveja ja herkkiä sääolosuhteiden muutoksille, sanoo tutkimusprofessori Jyrki Niemi Lukesta.
Hän huomauttaa, että suomalaiset kuitenkin suosivat kahdesta yleisimmästä kahvilajikkeesta arabicaa, jota tuotetaan Etelä-Amerikassa. El Niño taas on nostanut tavallisesti erityisesti robusta-kahvin hintaa. Sitä kasvatetaan Aasiassa, missä El Niño lisää kuivuutta.
El Niño voi tehdä myös esimerkiksi sokerista ja riisistä kalliimpaa.
– Intia, Thaimaa, Vietnam ja Indonesia ovat isoja riisintuottajamaita. Ne ovat riippuvaisia monsuunisateista, ja jos sateet viivästyvät tai jäävät vähäisiksi, sadot voivat pienentyä, Niemi kertoo.
Haavoittuvimpia ovat matalan ja keskitulotason maat Afrikassa ja Aasiassa, Oxford Economics arvioi. Ne ovat alttiita säävaikutuksille, minkä lisäksi niillä voi olla vähän taloudellista liikkumavaraa vaikkapa valmistautua äärisäiden vaikutuksiin.
YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan ruuan hinta nousi elokuussa korkeimmilleen sitten loppuvuoden 2022, uutistoimisto Reuters kertoo.
Nousua selittävät Euroopan kuivuus ja El Niñon uhka sekä Iranin ja Ukrainan sotien aiheuttamat vaikeudet kaupankäynnissä.
