Siirry sisältöön

Fidesz

Wikipediasta
Fidesz – Unkarin kansalaisliitto
Fidesz – Magyar Polgári Szövetség
Perustettu 30. maaliskuuta 1988
Puheenjohtaja Viktor Orbán
Varapuheenjohtajat Kinga Gál
János Bóka
Alpár Gyopáros
Bálint Kreicsi
Ideologia
Poliittinen kirjo oikeisto[3]
Toimisto 1088 Budapest, VIII. Szentkirályi utca 18.
Värit oranssi
Unkarin parlamentti
44 / 199
(2026)
Euroopan parlamentti
11 / 21
(2024)
Kansainväliset jäsenyydet – Patriootit Euroopan puolesta -ryhmä
– Euroopan kansanpuolue (vuoteen 2021)
– International Democrat Union
– Centrist Democrat International
Nuorisojärjestö Fidelitas
Kotisivu www.fidesz.hu

Fidesz – Unkarin kansalaisliitto (unk. Fidesz – Magyar Polgári Szövetség), lyhyemmin Fidesz, on unkarilainen puolue, joka on historiansa aikana, vuodesta 1988 lähtien kehittynyt kommunistista järjestelmää vastustaneesta keskustaliberaalista nuorten liikkeestä kansalliskonservatiiviseksi, nyttemmin oikeistopopulistiseksi[4] tai äärioikeistolaiseksi puolueeksi[5][6]. Puolueen puheenjohtajana on vuodesta 1993 lähtien toiminut Viktor Orbán (lukuun ottamatta lyhyttä jaksoa 2000–2003, jolloin Orbánin ollessa pääministerinä puoluejohtajan ja pääministerin tehtävät erotettiin toisistaan).[7][8][9] Vuosina 2010–2026 Fidesz käytännössä hallitsi maata parlamentissa yhdessä vaaliliittokumppaninsa KDNP:n kanssa saamansa kahden kolmasosan määräenemmistön turvin, mutta vuoden 2026 vaaleissa puolue kärsi tappion ja jäi oppositioon.[10] Puolueella on 11 edustajaa Euroopan parlamentissa.[11][12]

Fidesz kertoo ajavansa kristillisdemokraattista politiikkaa. Puolueen ohjelman prioriteetteja ovat vapaus, demokratia, työyhteiskunta sekä perheiden tukeminen ja puolustaminen. Puolueohjelmassaan puolue tukee suvereeneihin kansallisvaltioihin perustuvaa eurooppalaista yhteistyötä.[13]

Fidesz oli vuoteen 2019 asti Euroopan kansanpuolueen jäsen. EPP keskeytti puolueen jäsenyyden oikeusvaltioon liittyvien lisääntyneiden huolien, puolueen harjoittaman EU-vastaisen retoriikan ja EPP:n puoluejohtoa vastaan esitetyn kritiikin vuoksi. Vuonna 2021 Fidesz ilmoitti vetäytyvänsä puolueen europarlamenttiryhmän toiminnasta.[14] Vuoden 2024 europarlamenttivaalien jälkeen Fidesz perusti yhdessä itävaltalaisten ja tšekkiläisten oikeistopopulistipuolueiden kanssa uuden Euroopan patriootit -ryhmän.[15]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viktor Orbán on toiminut Fideszin puheenjohtajana vuodesta 1993 lähtien, lukuun ottamatta vuosia 2000–2003, jolloin Orbánin ollessa pääministerinä puoluejohtajan ja pääministerin tehtävät haluttiin pitää erillään.

Nuorten demokraattien liitto (1988–1995)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budapestissä 30. maaliskuuta 1988 kokoontui 37 opiskelijaa ja nuorta yliopiston opettajaa perustamaan uuden demokraattisen nuorisojärjestön, vaihtoehdoksi kommunistisen valtiopuolueen (MSZMP) nuorisojärjestölle (Kommunista Ifjúsági Szövetség, KISZ). Perustajista suuri osa, myös myöhempi puoluejohtaja Viktor Orbán, kuului István Bibó -kollegiumissa vaikuttavaan oikeustieteen opiskelijoiden toveripiiriin. Alun perin järjestölle suunniteltiin nimeä ”Demokraattinen sosialistinen nuorisoliitto”, mutta pitkään venyneissä keskusteluissa sana ”sosialistinen” päätettiin jättää pois, ja lopulta nimeksi tuli Fiatal Demokraták Szövetsége (’Nuorten demokraattien liitto’, lyhennettynä Fidesz, mikä ääntyy suunnilleen samoin kuin latinan fides ’uskollisuus’). Säännöissä kiellettiin alun alkaen jäseniä kuulumasta mihinkään muuhun poliittiseen nuorisojärjestöön sekä asetettiin ikäraja: jäsenen tulu olla 16–35-vuotias. Tämän uuden järjestön toivottiin sitten löytävän paikkansa toivottavasti monipuolistuvassa poliittisessa järjestelmässä.[16][17][18][19]

Vaikka poliisi jo seuraavalla viikolla varoitti perustajia, että heidän toimintaansa voitaisiin pitää lainvastaisena, Fidesz järjesti jo huhtikuussa 400 henkeä koonneen kokouksen, ja paikallisosastoja ryhdyttiin perustamaan. Uusi järjestö jätti parlamentille vetoomuksen, jossa vaadittiin maaliskuun 15:nnen (vuoden 1848 vallankumouksen muistopäivän) julistamista kansalliseksi juhlapäiväksi sekä lokakuun kuudetta (vuoden 1956 kansannousun kukistamisen muistopäivää) kansalliseksi surupäiväksi.[16] Julkisuutta Fideszille toi erityisesti Viktor Orbánin kesäkuussa 1989, Imre Nagyn uudelleenhautajaisten yhteydessä pitämä puhe, jossa hän vaati vapaita vaaleja ja Neuvostoliiton miehitysjoukkojen vetäytymistä Unkarin alueelta (itse asiassa joukkojen vetämisestä oli sovittu tuolloisen hallituksen kanssa ja se oli jo alkanut).[20][21] Tunnustuksena ”taistelusta sortoa vastaan” Fidesz sai vuonna 1989 Thorolf Rafton mukaan nimetyn säätiön ihmisoikeuspalkinnon.[22]

Syyskuussa 1989 Fidesz oli mukana kansallisessa neuvottelupöydässä keskustelemassa siirtymisestä monipuoluejärjestelmään ja ensimmäisistä vapaista vaaleista. Lokakuussa 1989 toisessa kongressissaan Fidesz päätti osallistua puolueena vuoden 1990 vaaleihin.[20] Niissä se saavutti huomattavaa menestystä. Fideszin koalitio voitti pormestarin paikan useissa kaupungeissa, ja saman vuoden parlamenttivaaleissa puolue sai 22 paikkaa.[17] Parlamentissa Fidesz sai mainetta tiukkana, kovasanaisesti hallitusta arvostelevana oppositiopuolueena.[23]

Vuonna 1993 Fideszin linjassa alkoi muutos, jota on luonnehdittu siirtymäksi keskustaliberaalista liikkeestä keskusta-oikeistolaiseksi yleispuolueeksi.[4] Kannatuskyselyjä välillä jopa johtanut Fidesz oli alkanut lähentyä konservatiivista MDF-puoluetta, mikä ajoi liberaalimmat kannattajat sosialistien (MSZP) ja ”vapaiden demokraattien” (SZDSZ) taakse.[24] Fideszin mainetta tahrasi myös talousskandaali. Parlamenttipuolueet olivat yhteistuumin säätäneet lain, jolla valtion omistuksessa olleet kiinteistöt siirtyivät puolueiden päämajoiksi, ja Fidesz ja MDF muuttivat yhteisesti haltuunsa saamansa arvorakennuksen rahaksi, joka sijoitettiin yritystoimintaan, samalla kun puolueiden harjoittama liiketoiminta erillisellä lailla säädettiin vapaaksi arvonlisä- ja yhteisöverosta. Tämä on nähty alkuna Fideszin toimintatavalle, jossa julkisia varoja kanavoidaan puoluetta lähellä oleville liike-elämän tahoille.[25] Vuoden 1994 parlamenttivaaleissa tavoitteena ollut mandaattien kolminkertaistaminen ei onnistunut, päinvastoin edustajanpaikkojen määrä putosi 20:een ja Fideszistä tuli parlamentin pienin puolue. Viktor Orbánin kerrotaan jopa väläytelleen puoluejohtajan paikalta eroamista.[24]

Fidesz – Unkarin kansalaispuolue (1995–2003)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1995 puolue ilmaisi julkisestikin muuttuneensa nuorisoliikkeestä ”aikuiseksi” yleispuolueeksi, kun nimi muutettiin muotoon Fidesz – Magyar Polgári Párt (’Fidesz – Unkarin kansalaispuolue’) ja 35 vuoden yläikäraja poistettiin.[4] Vuonna 1997 hajonneen kristillisdemokraattisen ryhmän jäsenet liittyivät Fidesziin ja yhteisryhmä muodosti parlamentin suurimman blokin. Vuoden 1998 vaaleissa Fideszistä tuli parlamentin suurin puolue, jonka johtama koalitio sai parlamentissa 148 paikan enemmistön. Fideszistä tuli hallituksen suurin puolue ja Viktor Orbánista pääministeri.[20]

Fideszin hallituskoalitioon kuului vuosina 1998–2002 myös pienviljelijäpuolue (unk. Független Kisgazda-, Földmunkás- és Polgári Párt). Orbánin hallitus priorisoi asunto- ja talouspolitiikkaa sekä transatlanttista yhteistyötä. Orbánin ensimmäisen hallituksen aikana Unkari liittyi Natoon (1999) ja neuvotteli liittymisestä Euroopan unioniin.[20] Orbánin hallitus jatkoi säästöohjelmaa, leikkasi veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja. Puolue syrjäytettiin hallituksesta vuoden 2002 vaalien jälkeen,[17] joissa vaalitaisteluakin olivat leimanneet sosialistipuolue MSZP:n ja Fideszin keskinäiset korruptiosyytökset.[26]

Fidesz – Unkarin kansalaisliitto (2003–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fidesz järjesti vuonna 2006 sosialistihallituksen vastaisen mielenosoituksen, jossa vaadittiin Ferenc Gyurcsányn eroa.[27]

Vuoden 2002 vaaleissa Fidesz hävisi niukasti sosialistipuolueelle ja menetti edelleen asemiaan lokakuun kunnallisvaaleissa. Yllättävän vaalitappion johdosta puolueen linjaa muokattiin yhä populistisemmaksi: laajempien kansanjoukkojen tavoittamiseksi siihen yhdistettiin oikeistolaista nationalismia ja vasemmistolaisempaa talouspolitiikkaa.[4] Nimi muutettiin keväällä 2003 muotoon Fidesz – Magyar Polgári Szövetség (’Fidesz – Unkarin kansalaisliitto’), ja nimenmuutoksen oli tarkoitus kuvata entistä laajempia joukkoja houkuttelevaa ”kansanliikettä”.[28]

Vuoden 2006 parlamenttivaalien alla alkoi muotoutua järjestelmä, jossa vastakkain ovat kaksi suurta puoluetta ja niiden pienet apupuolueet: toisaalta Fidesz ja MDF, toisaalta sosialistipuolue MSZP ja liberaali SZDSZ. Kiivaan vaalitaistelun jälkeen MSZP–SZDSZ-liittouma sai täpärän voiton. MSZP:n johtaja Ferenc Gyurcsány muodosti hallituksen, joka kuitenkin muutamassa kuukaudessa joutui keskelle skandaalia.[29]

Syyskuussa 2006 julkisuuteen vuoti niin kutsuttu Őszödin puhe, äänite MSZP:n edellisenä keväänä Balatonőszödin lomakeskuksessa pidetystä sisäisestä kokouksesta, missä Gyurcsány oli suorin ja alatyylisin sanoin tunnustanut puolueensa valehdelleen kansalle ja hoitaneen valtion taloutta huonosti. Tätä Fidesz hyödynsi menestyksekkäästi lokakuun 2006 kunnallisvaaleissa, joissa se saavutti voittoja myös sosialistien aiemmilla tukialueilla.[29] Őszödin puheen johdosta puhkesi Budapestissa spontaaneja mielenosoituksia. Ne jatkuivat myös Fideszin ylläpitämänä jatkuvien mielenilmausten kampanjana, jossa vaadittiin Gyurcsányn eroa. Mielenosoitukset yltyivät mellakoiksi, jotka huipentuivat poliisin ja mielenosoittajien väkivaltaiseen yhteenottoon 23. lokakuuta 2006, Unkarin kansannousun 50-vuotismuistopäivänä.[30] Gyurcsány pysyi kuitenkin vallassa kevääseen 2009 saakka, jolloin parlamentti antoi hänelle epäluottamuslauseen ja pääministeriksi vaalikauden loppuun asti valittiin Gordon Bajnai.[31]

Orbánin toinen pääministerikausi (2010–2026)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2008 talousromahduksen ja kahdeksan vuoden sosialistihallinnon jälkeen Fideszin kannatus hyötyi Unkarin jatkuvista taloudellisista ongelmista. Puolue nousi takaisin valtaan huhtikuussa 2010 pidetyissä parlamenttivaaleissa, luvaten luoda työpaikkoja, alentaa veroja ja vähentää byrokratiaa ja tehden tiukkaa eroa paitsi sosialisteihin myös äärioikeiston Jobbik-puolueeseen. Toisella kierroksella Fidesz sai lähes 68 prosenttia äänistä ja parlamentissa yli kahden kolmasosan enemmistön, mikä antoi sille mahdollisuuden muuttaa perustuslakia.[32][33] Fidesz kampanjoi yhdessä Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen kanssa, ja tämä koalitio uusi vaalivoittonsa 2014, 2018[17] ja 2022[34].

Vuonna 2010 Unkari otti käyttöön medialain, jonka mukaan pääministerin nimittämä medianeuvosto valvoisi olennaisia tiedotusvälineitä: uutistoimistoa, radiota ja televisiokanavia. Toisaalta uusi medialaki paransi lähdesuojaa.[35] Vuonna 2011 Fidesz muutti vaalilakia niin, että 45 prosenttia äänistä tuotti kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin. Vuoden 2014 vaaleissa puolue sai uuden vaalitavan mukaisen perustuslaillisen enemmistön, mutta olisi ollut suurin puolue vanhallakin vaalitavalla.[36]

Fideszin vuonna 2014 valitut europarlamentaarikot.

Vuoden 2015 Euroopan pakolaiskriisin yhteydessä Viktor Orbán otti tiukan maahanmuuttovastaisen linjan. Orbánin hallinto rakensi 175 kilometrin mittaisen aidan Serbian rajalle ja uusia aitoja Kroatian ja Romanian vastaisille rajoille. Unkarin tiukkaa politiikkaa yhtyivät kannattamaan myös Slovakia, Puola ja Slovenia. Mielipidekyselyjen mukaan 76 prosenttia unkarilaisista vastusti etenkin muslimipakolaisia ja 39 prosenttia kaikkea pakolaisuutta. Myös sisäpoliittisessa kampanjoinnissaan Fidesz käytti hyväkseen pakolaisia, joita puolueen julisteissa varoitettiin tulemasta Unkariin viemään unkarilaisten työpaikkoja.[37]

Vuoden 2018 parlamenttivaaleissa Fidesz voitti jälleen ja muodosti koalition yhdessä kristillisdemokraattien kanssa. Vaalien hallitseva teema oli maahanmuutto, jota Orbán piti perustavanlaatuisena uhkana nykymuotoiselle Euroopalle.[38] Vuoden 2019 kuntavaaleissa Fidesz voitti selvästi, mutta myös menetti kannatustaan. Opposition äänisaalis kasvoi, koska se yhdistyi ja syytti valtapuolue Fidesziä korruptiosta.[39]

Samoin vuonna 2019 Fidesz oli europarlamenttivaaleissa Unkarin ylivoimaisesti vahvin puolue (56,52 % äänistä, 13 paikkaa 21:stä).[40] Europarlamentissa sen jäsenyys keskusta-oikeistolaisessa EPP-ryhmässä kuitenkin sai yhä ankarampaa kritiikkiä ja päättyi lopulta vuona 2021.[11]

Kevään 2022 parlamenttivaaleissa Fideszin ja kristillisdemokraattien koalitio sai jälleen kahden kolmasosan enemmistön parlamenttipaikoista (135 paikkaa 199:stä).[41] Ukrainan sodan juuri alettua puolueen vaalikampanjointi keskittyi näyttävästi ”rauhaan” ja lupaukseen pitää Unkari erossa sodasta.[42][34]

Valta taittuu: vaalitappio 2026

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi vuotta myöhemmin, europarlamenttivaaleissa 2024, suunta näytti kääntyvän: hallitus ei ollut pystynyt torjumaan inflaatiota ja hintojen nousua, tyytymättömyys korruptioon kasvoi, ja lasten hyväksikäyttäjän rikostoveruudesta tuomitun miehen armahtaminen, ilmeisesti tämän hyvien suhteiden ansiosta, nostatti skandaalin, jota ei haihduttanut edes puolueen kahden merkittävimmän naispoliitikon, armahduspäätöksen allekirjoittajien presidentti Katalin Novákin ja tuolloisen oikeusministerin Judit Vargan ero.[43] Fideszin tulos oli sen eurovaalihistorian huonoin,[44] (44,8  % äänistä ja 11 paikkaa), ja Judit Vargan entisen puolison ja puolueen sisäpiiriläisen Péter Magyarin uusi oppositiopuolue Tisza nousi vakavaksi haastajaksi (29,6 % äänistä ja 7 paikkaa).[45] Europarlamentissa Fidesz siirtyi oikealle laidalle perustaen yhdessä Itävallan FPÖ:n ja Tšekin ANO-puolueen kanssa kanssa uuden Euroopan patriootit -ryhmän.[15]

Vuoden 2026 parlamenttivaaleissa Fidesz–KDNP-koalitio koki yllättävän musertavan tappion, ja Fidesz joutui 16 hallitusvuoden jälkeen oppositioon. Tisza-puolue saavutti yli kahden kolmasosan enemmistön, Fidesz–KDNP-vaaliliiton saamien edustajanpaikkojen määrä putosi 135:stä 52:een (joista 44 Fideszin, 8 KDNP:n edustajia).[46][47] Vaalitulosten selviämisen jälkeen paikkoja järjesteltiin vielä uudelleen. Kaikkiaan 24 valtakunnalliselta listalta valittua Fideszin ja KDNP:n poliitikkoa luopui mandaatistaan, muun muassa Viktor Orbán, parlamentin pitkäaikainen puhemies László Kövér, puolueen varajohtajistoon kuuluneet Kinga Gál, Gábor Kubatov, Lajos Kósa ja Szilárd Németh, samoin entinen ministeri Antal Rogán. Heidän tilalleen nostettiin puolueen valtakunnalliselta listalta valitsematta jääneitä ehdokkaita. Samalla ilmoitettiin, että parlamenttiin valittu entinen pääministeri Orbánin kanslian poliittinen johtaja Balázs Orbán ja europarlamentaarikko Pál Szekeres vaihtaisivat paikkoja keskenään myöhemmin kesällä.[48]

Kesäkuussa 2026 pidetyssä puoluekokouksessa Viktor Orbán valittiin vielä kerran puoluejohtajaksi, mutta hän ilmoitti jättävänsä tehtävän vuoden kuluttua seuraavalle sukupolvelle, sillä puolue kaipaa uudistumista. Myös puolueen varapuheenjohtajisto Kinga Gália lukuun ottamatta vaihdettiin.[49]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fideszin vaaliteltta keväällä 2022.

Perhepolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidesz ja KDNP ajoivat arvokonservatiivista perhepolitiikkaa. Avioliitto määriteltiin perustuslain muutoksella 2013 miehen ja naisen väliseksi,[50] vuonna 2020 perustuslakiin lisättiin lause ”Äiti on nainen, isä on mies” ja säädettiin laki, jolla adoptiot mahdollistettiin vain aviopareille, mikä käytännössä esti homoseksuaalisilta pareilta adoption.[51][52]

Monilapsisia perheitä suosivalla politiikalla pyrittiin kasvattamaan Unkarin väkilukua ja torjumaan koulutetun väestön maastamuutosta aiheutuvaa työvoimapulaa. Tuet ohjattiin erityisesti keskiluokalle: lapsiperheille myönnettiin lapsimäärän myötä kasvavia verovähennyksiä, tuettuja lainoja asunnon tai tila-auton hankintaan, ja neljä, sittemmin kolme lasta synnyttäneet naiset vapautettiin tuloverosta kokonaan. Unkarissa perheiden taloudellinen tukeminen oli täten lopulta avokätisempää kuin missään muussa entisessä sosialistimaassa, mutta tuista eivät köyhimmät perheet juuri hyötyneet.[53][54] Tukipolitiikka ei myöskään riittänyt kääntämään syntyvyyttä nousuun: syntyvyys laski jatkuvasti, ja naista kohti syntyi vuonna 2024 lapsia enää keskimäärin 1,37.[55]

Maahanmuutto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orbánin johtaman Fideszin pääteesejä on ollut kiivas maahanmuuttovastaisuus ja Unkarin kuvaaminen Euroopan puolustajana maahanmuuton uhkaa vastaan. Vuonna 2015 Unkarin kautta pyrki Eurooppaan satojatuhansia turvapaikanhakijoita, ja humanitaarinen kriisi vältettiin vain kansalaisjärjestöjen avustuksella, kuljettamalla maahantulijat Itävallan rajalle sekä lopulta rakentamalla maan etelärajalle raja-aita. Turvapaikanhakijoiden kohtelu nostatti kansainvälistä kritiikkiä, mitä Fidesz puolestaan hyödynsi rakentaessaan EU:sta viholliskuvaa.[38][56][57]

Talouspolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouspoliittisesti Fidesz piti vasemmistolaisempaa tai populistisempaa linjaa kuin sosialistipuolue MSZP ja kaatoi vuonna 2008 kansanäänestyksellä hallituksen esityksen terveyskeskus- ja yliopistojen lukukausimaksuista.[58] Retoriikassaan Viktor Orbán niputti uusliberalismin yhteen vanhan valtiososialismin kanssa väittäen, että entinen kommunistinen valtiopuolue MSZMP ja myöhempien aikojen sosialistipuolue olisivat itse asiassa sama asia.[59]

Energian kuluttajahintojen sekä kunnallistekniikka- kuten vesimaksujen pitäminen alhaisina oli vuodesta 2010 lähtien Fideszin tärkeimpiä vaalivaltteja, ja tähän yhdistettiin vuoden 2026 vaaleihin saakka sekä EU-vastaisuus (Brysselin väitettiin vastustavan Unkarin energiahintapolitiikkaa) että Venäjää myötäilevä ulkopolitiikka (joka esitettiin edullisen energian takeena).[60] Ruoan hinnan noustua vuonna 2023 otettiin käyttöön ruoan ja polttoaineiden hintasääntely. Taloustieteilijöiden mukaan tämä johti muiden tuotteiden hintojen nousuun.[61] Kesällä 2026 ennätyshelteet aiheuttivat vesi- ja energiakriisin. Tuolloin sekä Unkarin mediassa että OECD:n heinäkuun lopulla julkaisemassa Unkari-raportissa huomautettiin, että kriisiä oli olennaisesti pahentanut siihenastinen lyhytnäköinen energiapolitiikka: energian kuluttajahintojen ja kunnallistekniikkakulujen keinotekoinen alentaminen oli kannustanut tuhlaamaan vettä ja energiaa sekä estänyt energiahuollon ja infrastruktuurin ajanmukaistamista.[62][63]

EU-kriittisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidesz-puolueen retoriikassa EU ja ”Bryssel” on kuvattu vihollisina ja vastustajina.[36] Tämän syyksi on esitetty virallisen Unkarin maahanmuuttovastaisuus (Orbán on puheissaan usein varoittanut Euroopan islamisoitumisesta[38] ja väittänyt EU:n haluavan pakolla asuttaa Unkariin valtavia määriä maahanmuuttajia)[64], väitetty talouspoliittinen painostus (energian kuluttajahintojen painaminen alas on ollut Fideszin tärkeä vaalivaltti, ja puolueen propagandassa on väitetty Brysselin taistelevan tätä vastaan[65]) ja jopa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen puolustaminen: Orbánin mukaan kesäkuun 2025 ennätyssuuren Budapestin Pride-kulkueen osanottajat olivat tulleet marssille ”Brysselin käskystä”.[66]

Ukraina ja Venäjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan sodan yhteydessä Fidesz-puolue on retoriikassaan korostanut pyrkimystä rauhaan ja syyttänyt sekä EU:ta että merkittäväksi oppositiovoimaksi noussutta Tisza-puoluetta ”sodan tukemisesta” tai jopa yrityksestä viedä Unkari mukaan sotatoimiin. Fidesz on vastustanut Ukrainan aseistamista ja väittänyt Tiszan ajavan Ukrainalle nopeutettua EU-jäsenyyttä, mikä vahingoittaisi Unkaria.[67]

Kannattajakunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Politicon mukaan Fideszin kannatusta on selittänyt se, että länsimainen liberalismi ei ollut lunastanut Unkarissa lupauksia. Siispä puolue vetosi kansan vahvan johtajan ja turvallisuuden kaipuuseen ja tukeutui konservatiivisen nationalismin mukaiseen retoriikkaan. Se esitettiin entisen kommunistihallinnon vastakohtana, vaikka itse asiassa Fideszin paternalismi, kovat otteet ja ulkoisilla vihollisilla pelottelu muistuttivat kommunistiajoista, samoin lupaukset aineellisen elintason nousemisesta. Myös ulkoiset viholliset eli Euroopan unioni ja Yhdistyneet kansakunnat, siis oikeastaan länsimainen liberalismi ja markkinatalous, olivat itse asiassa samoja kuin kommunismin aikaan.[68]

Fidesz-puolueen kannattajakunnassa painottuvat pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat, vähemmän koulutetut ja iäkkäämmät ihmiset. Kesäkuussa 2025 tehdyn mielipidetutkimuksen mukaan Fidesztä kannatti 18–39-vuotiaista vain 13 % (oppositiopuolue TISZAa 37 %), yli 59-vuotiaista 36 % (Tiszan kannattajia oli tässä ikäluokassa 29 %). Korkeintaan 8 luokkaa peruskoulua opiskelleista Fidesztä kannatti 37 %, korkeakoulututkinnon suorittaneista vain 17 %.[69]

Vuoden 2026 vaalitappion jälkeen Fideszin kannatus romahti. Toukokuussa ja kesäkuussa vaalien jälkeen suoritetuissa mielipidetutkimuksissa Tisza oli kaikissa ikäluokissa ja äänestäjäryhmissä suosituin puolue. Europion-tutkimuslaitoksen kesäkuussa 2026 tekemän tutkimuksen mukaan ero tosin oli edelleenkin pienin iäkkäimmillä äänestäjillä (yli 60-vuotiaista 33 % olisi nyt valmis äänestämään Fidesztä, 45 % Tiszaa, 16–29-vuotiaista Fidesztä äänestäisi vain 13 %) sekä vähiten koulutetuilla (ylioppilastutkintoa suorittamattomista samoin 33 % äänestäisi Fidesztä, korkeakoulutetuista vain 15 %).[70]

Vaalimenestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
vuosi % äänistä ääniä paikkoja tulos
1990 8,95 % 439 481
21 / 386
 oppositio
1994 7,02 % 379 295
20 / 386
 oppositio
1998 28,18 % 1 263 522
148 / 386
 hallitus
20021 41,07 % 2 306 763
164 / 386
 oppositio
20062 42,03 % 2 272 979
141 / 386
 oppositio
20102 52,73 % 2 706 292
227 / 386
 hallitus
20142 44,87 % 2 264 486
117 / 199
 hallitus
20182 48,48 % 2 498 128
134 / 199
 hallitus
20222 54,10 % 3 060 706
135 / 199
 hallitus
20262 38,61 %3 2 458 3373
52 / 199
 oppositio

1 Yhteislista Unkarin demokraattisen foorumin (MDF) kanssa.
2 Yhteislista Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen (KDNP) kanssa.

3 Ääniosuudet ja äänimäärät viittaavat valtakunnalliselle ehdokaslistalle annettuihin ääniin. Unkarin parlamenttivaaleissa kukin äänestäjä antaa kaksi ääntä, toisen oman vaalipiirinsä listan ja toisen valtakunnallisen listan ehdokkaalle.

Merkittäviä poliitikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidesz-puoluetta on vuodesta 1993 lähtien johtanut Viktor Orbán, lukuun ottamatta Orbánin ensimmäistä pääministerikautta, jolloin pääministerin ja puoluejohtajan virat haluttiin erottaa toisistaan, eikä hänelle ole ilmestynyt haastajia tai vastaehdokkaita. Viimeksi Orbán valittiin puolueen puheenjohtajaksi yksimielisesti ja ainoana ehdokkaana marraskuussa 2023[71] ja uudelleen kesäkuussa 2026. Tällöin hän ilmoitti ottavansa tehtävän vastaan enää vuodeksi ja jättävänsä sen sitten nuoremmille.[49]

Parlamentin puhemiehet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvostelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallituksenvastainen mielenosoitus joulukuussa 2018 Budapestissa. Etualalla oppositiopuolueiden lippuja.

Fideszin johtama hallitus oli vuosina 2010–2026 yhä useampien eurooppalaismedioiden ja poliitikkojen kritiikin kohteena. Fidesziä moitittiin muun muassa oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Fideszin mukaan kritiikissä on ollut kyse liberalismin vastakkainasettelusta, ja sen syynä on vain tyytymättömyys maan maahanmuutto- ja perhepoliittisiin linjauksiin.[72][73]

Poliittinen linja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppositio on kritisoinut Fidesztä korruptiosta, eriarvoistumisen kasvusta ja köyhien määrän lisääntymisestä, vaikka maan talous on kasvanut. Opposition mukaan maahanmuuttoretoriikalla pyrittiin kääntämään katse pois maan sisäisistä ongelmista. Orbánin diktaattorimaisesta käytöksestä (”Viktaattori”) vitsailtiin yleisesti.[74]

Mielenosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidesz-hallituksen uusi työaikalaki sai tuhannet ihmiset osoittamaan mieltään loppuvuodesta 2018. Oppositio ja ammattiliitot kutsuivat työlakia orjalaiksi.[75] Aluksi kritiikki kohdistui lähinnä työaikalakiin, mutta se laajeni tyytymättömyyden ilmaisuksi ylipäätään hallitusta kohtaan. Mielenosoitusten kansainvälisestikin tunnetuksi symboliksi nousi O1G-meemi.[76]

Orjalakimielenosoitusten jälkeenkin Unkarissa nähtiin koko Fideszin valtakauden ajan laajoja mielenosoituksia muun muassa pienyrittäjien verotusjärjestelmän muutosten,[77] terveydenhuoltojärjestelmän tilan,[78] opettajien työoloja ja toiminnanvapautta heikentävän niin sanotun statuslain,[79] lastensuojelun epäkohtien (mm. presidentti Katalin Novákin eroon johtaneen armahdusskandaalin)[80] sekä kansalaisten kokoontumisvapautta rajoittavan, Pride-kulkuetta vastaan tähdätyn lain[81] johdosta.

Euroopan unioni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidesz ja Orbán ovat käyttäneet retoriikassaan selkeitä viholliskuvia, joista suurin on ”Bryssel”. Tutkija Heino Nyyssösen mukaan Orbánin Unkari ei kuitenkaan missään vaiheessa halunnut erota EU:sta, sillä maa on ollut unionin suurimpia nettosaajia.[36]

Jo pitkään ennen kuin Fidesz jättäytyi pois Euroopan kansanpuolueen toiminnasta, osa sen puolueista, ainakin Suomen Kokoomus ja sen pohjoismaiset ja balttilaiset veljespuolueet vaativat Fideszin erottamista EPP:stä. Erottamiselle ei kuitenkaan pitkään löytynyt enemmistön tukea jäsenpuolueista.[82] Vuonna 2019 EPP keskeytti puolueen jäsenyyden oikeusvaltioon liittyvien lisääntyneiden huolien, puolueen harjoittaman EU-vastaisen retoriikan ja EPP:n puoluejohtoa vastaan esitetyn kritiikin vuoksi.[14] Vuonna 2021 Fidesz ilmoitti itse jättäytyvänsä pois EPP:stä, ja vuoden 2024 europarlamenttivaalien jälkeen se perusti yhdessä tšekkiläisten ja itävaltalaisten oikeistopopulistipuolueiden kanssa uuden Euroopan patriootit -ryhmän.

Varojenkäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo keväällä 2016 julkaistu EU:n petostentorjuntaviraston raportti totesi Unkarin olevan EU-tukien väärinkäytöksissä EU-maiden kärkikolmikossa. Transparency Internationalin asiantuntijan mukaan korruptio oli Unkarissa keskittyneempää kuin koskaan kommunismin kaatumisen jälkeen, ja maassa voi menestyä ainoastaan olemalla lähellä hallitusta ja Fidesz-puoluetta.[83]

Der Spiegelin toimittaja Jan Puhlin mukaan Viktor Orbánin politiikalla on päätetty, kuka rikastuu Unkarissa. Lehden mukaan joukko monikansallisia yrityksiä on valmis turvaamaan Orbánin valtaa. Fideszistä on esitetty useita korruptiotapauksia ja spekuloitu mahdollisissa korruptoituneilla suhteilla. Monien hallituksen jäsenten epäiltiin olevan läheisesti sidoksissa suuriin yrityksiin ja monet julkiset tarjouskilpailut ovat näytösluonteisia. Korruptiota tutkivan Budapest-järjestön mukaan tarjouskilpailut suosivat niitä, joilla on hyvät suhteet vallanpitäjiin.[84]

Poliittiset virkanimitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fidesziä on syytetty useista poliittisista virkanimityksistä. Toimittaja Jan Puhlin esittämän kritiikin mukaan Orbán on edistänyt kannattajiensa päätymistä avaintehtäviin hallinnossa, turvallisuuskoneistossa, tiedotusvälineissä yrityksissä ja tuomioistuimissa.[84]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nyyssönen, Heino: Tasavallan loppu? – Unkarin demokratian romahdus. Helsinki: Atena, 2017. ISBN 978-952-300-312-5

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hungary Parties and Elections in Europe. 2014. Viitattu 3.5.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Kansainvälisen keskusta-oikeistolaisen allianssin jäsenet idu.org. Viitattu 12.6.2020.
  3. ↑ Juncker demands Orban to give up death penalty Euranet Plus. 30.4.2015. Viitattu 7.10.2015. (englanniksi)
  4. 1 2 3 4 Rudolf Metz, Réka Várnagy: “Mass,” “Movement,” “Personal,” or “Cartel” Party? Fidesz’s Hybrid Organisational Strategy. Politics and Governance, 24.11.2021, 9. vsk, nro 4, s. 317–328. doi:10.17645/pag.v9i4.4416 ISSN 2183-2463 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Lakner Zoltán: Lakner Zoltán: A Fidesz abszolúte nevezhető szélsőjobboldali pártnak Mandiner. 30.10.2022. Viitattu 15.10.2024. (unkariksi)
  6. ↑ Populism merges with the far right: Welcome to Hungarian politics | Heinrich Böll Stiftung | Brussels office - European Union eu.boell.org. Viitattu 16.10.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Tamás Székely: Viktor Orbán Re-Elected As Fidesz Leader As Ruling Party Gears Up For 2018 Elections Hungary Today. 13.11.2017. Arkistoitu 4.4.2022. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  8. ↑ A Fidesz eddigi vezetői ORIGO. 31.12.1899. Viitattu 16.10.2024. (unkariksi)
  9. ↑ A Fidesz rövid története (1988-2006) Economx.hu. Viitattu 16.10.2024. (unkariksi)
  10. ↑ Analyysi: Unkarilaiset valitsivat Euroopan päättäväisemmin kuin kukaan osasi odottaa Yle Uutiset. 13.4.2026. Viitattu 27.4.2026.
  11. 1 2 Maïa de la Baume: Orbán’s Fidesz quits EPP group in European Parliament Politico. 3.3.2021. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Kansalliset tulokset Unkari | Vuoden 2024 vaalitulokset | Vuoden 2024 EU-vaalien tulokset | Euroopan parlamentti https://results.election.europa.eu/. Viitattu 13.10.2024.
  13. ↑ About us Fidesz.hu. 4.4.2022. Arkistoitu 4.4.2022. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  14. 1 2 Jon Henley: Hungary's Fidesz party to leave European parliament centre-right group The Guardian. 3.3.2021. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  15. 1 2 Orbán’s Fidesz forming new far-right alliance with Austrian, Czech parties POLITICO. 30.6.2024. Viitattu 13.10.2024. (englanniksi)
  16. 1 2 A Fidesz története 24.hu. 19.1.2006. Viitattu 10.1.2025. (unkariksi)
  17. 1 2 3 4 Fidesz Britannica. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  18. ↑ Index: Mi lett a 37 Fidesz-alapítóból? index.hu. 29.3.2018. Viitattu 10.1.2025. (unkariksi)
  19. ↑ HVG Kiadó Zrt: Milyen karriert futottak be a Bibó Szakkollégium diákjai? hvg.hu. 5.8.2011. Viitattu 10.1.2025. (unkariksi)
  20. 1 2 3 4 Our History Fidesz. Arkistoitu 4.4.2022. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  21. ↑ A Nap is felkel Orbán szavára? ES.hu. Viitattu 14.10.2024. (unkariksi)
  22. ↑ Thorolf Rafto Memorial Prize – livinghumanity livinghumanity.org. Viitattu 14.10.2024. (englanniksi)
  23. ↑ HVG Kiadó Zrt: "Na, itt a Fidesz vége" – Az 1993-as székházügy, ahogy a HVG feltárta hvg.hu. 28.2.2022. Viitattu 15.10.2024. (unkariksi)
  24. 1 2 Haszán Zoltán: A történelmi pillanat, amikor két vereség után Orbán Viktor lemondott 444. 8.1.2018. Viitattu 15.10.2024. (unkariksi)
  25. ↑ Az eredendő bűn, a székházügy, amelyből a Fidesz vezetői sokat tanultak hvg.hu. 11.2.2018. Viitattu 15.10.2024.
  26. ↑ Kölcsönös korrupciós vádak politicalcapital.hu. Viitattu 14.10.2024. (unkariksi)
  27. ↑ Unkarin mielenosoitus päättyi Yle. 24.10.2006. Viitattu 4.4.2022.
  28. ↑ A Fidesz Polgári Szövetség lesz ORIGO. 31.12.1899. Viitattu 15.10.2024. (unkariksi)
  29. 1 2 A 2006-os választás – az őszöd előtti kampány 24.hu. 1.2.2010. Viitattu 15.10.2024. (unkariksi)
  30. ↑ 2006: a tüntetések éve 24.hu. 21.12.2006. Viitattu 15.10.2024. (unkariksi)
  31. ↑ HVG Kiadó Zrt: Utolsó ülését tartja szerdán a Bajnai-kabinet hvg.hu. 18.5.2010. Viitattu 15.10.2024. (unkariksi)
  32. ↑ Jorma Hentilä: Oikeistohallitus Unkariin Kansan Uutiset. 12.4.2010. Viitattu 4.4.2022.
  33. ↑ Landslide victory for Hungary's conservative opposition BBC. 25.4.2010. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)
  34. 1 2 Sodan pelko siivitti Viktor Orbánin voittoon Unkarin vaaleissa The Ulkopolitist. 22.5.2022. Viitattu 15.10.2024.
  35. ↑ Nyyssönen 2017, s. 168
  36. 1 2 3 Kaarina Vainio: Yhden miehen show Ulkopolitiikka. 1.3.2017. Viitattu 4.4.2022.
  37. ↑ Saraste, Petri: Unkarin tiukka linja leviää Euroopassa mtv.fi. 28.1.2016. MTV Uutiset. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 4.4.2022.
  38. 1 2 3 Orbanin Fidesz-puolue voitti Unkarin vaalit Yle Uutiset. Viitattu 25.2.2020.
  39. ↑ HS-analyysi: Orbánille Unkarin vaalitulos oli varoitus – Puolassa Laki ja oikeus -puolueen valta vain vahvistuu Helsingin Sanomat. 14.10.2019. Viitattu 15.10.2019.
  40. ↑ 2019 Nemzeti Választási Iroda. Viitattu 16.10.2024. (unkariksi)
  41. ↑ Nemzeti Választási Iroda - Országgyűlési Választás 2022. vtr.valasztas.hu. Viitattu 13.10.2024. (unkariksi)
  42. ↑ The 2022 Hungarian Elections: Orbán Renewal | IIEA www.iiea.com. Viitattu 13.10.2024.
  43. ↑ Hungary's Fidesz faces new political headwinds – GIS Reports gisreportsonline.com. 19.8.2024. Viitattu 14.10.2024. (englanniksi)
  44. ↑ Hungary’s Viktor Orbán stumbles in EU election POLITICO. 10.6.2024. Viitattu 13.10.2024. (englanniksi)
  45. ↑ Kansalliset tulokset Unkari | Vuoden 2024 vaalitulokset | Vuoden 2024 EU-vaalien tulokset | Euroopan parlamentti https://results.election.europa.eu/. Viitattu 13.10.2024.
  46. ↑ Hivatalos: Szijjártó Péter és Kocsis Máté is beül a parlamentbe, Kövér László és Rogán Antal búcsúzik telex. 27.4.2026. Viitattu 27.4.2026. (unkariksi)
  47. ↑ Nemzeti Választási Iroda - Országgyűlési képviselők választása vtr.valasztas.hu. Viitattu 27.4.2026. (unkariksi)
  48. ↑ Ők azok a fideszesek, akik befutó helyen voltak a listán, de inkább nem ülnek be a parlamentbe telex. 27.4.2026. Viitattu 11.8.2026. (unkariksi)
  49. 1 2 Orbán Viktort választották meg a Fidesz elnökének, bár azért voltak kritikus hangok hvg.hu. 13.6.2026. Viitattu 13.6.2026. (unkariksi)
  50. ↑ Bundeszentrale für politische Bildung: Ungarns Parlament verabschiedet weitreichende Verfassungsänderung | Hintergrund aktuell bpb.de. 12.3.2013. Viitattu 13.6.2026. (saksaksi)
  51. ↑ Beatrice Gall: Ungarn: „Die Mutter ist eine Frau, der Vater ist ein Mann“ Stiftung Zukunft CH. 19.12.2020. Viitattu 13.6.2026. (saksaksi)
  52. ↑ Szabad Európa Budapest: Újra hozzányúl az Alaptörvényhez az Országgyűlés Szabad Európa. 15.12.2020. Viitattu 13.6.2026. (unkariksi)
  53. ↑ Linda J. Cook, Elena R. Iarskaia-Smirnova, Vladimir A. Kozlov: Trying to Reverse Demographic Decline: Pro-Natalist and Family Policies in Russia, Poland and Hungary. Social Policy and Society, 2023-04, 22. vsk, nro 2, s. 355–375. doi:10.1017/S1474746422000628 ISSN 1474-7464 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  54. ↑ Suvi Turtiainen: Tila-auto ja verovapaus, jos teet tarpeeksi lapsia – Nóra Kiralyn kaltainen suurperheen äiti on Unkarin ratkaisu väestökatoon Yle. 16.2.2020. Viitattu 20.2.2022.
  55. ↑ HVG Kiadó Zrt: Pocsék számok érkeztek: ezerrel kevesebb magyar gyerek született júliusban, mint egy éve ilyenkor hvg.hu. 30.8.2024. Viitattu 13.10.2024. (unkariksi)
  56. ↑ The European Migration Crisis and Hungary | IOM Hungary hungary.iom.int. Viitattu 13.6.2026. (englanniksi)
  57. ↑ Explaining the Hungarian anomaly and its consequences for Central and Eastern Europe hagueresearch.org. Viitattu 13.6.2026. (englanniksi)
  58. ↑ Fidesz set to win March 9 referendum, gov't to survive 3.3.2008. Budapest Times. Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
  59. ↑ What is the central political system? Budapest Times. Viitattu 7.8.2009. (englanniksi)
  60. ↑ Attila Leitner: Orbán: Utility price cuts and national sovereignty at stake in April election The Budapest Times. 31.1.2026. Viitattu 13.6.2026. (englanniksi)
  61. ↑ Hungary’s leader orders price controls on basic foods as inflation spikes AP News. 11.3.2025.
  62. ↑ OECD: OECD Economic Surveys: Hungary 2026, s. 66. OECD Publishing, 23.7.2026. ISBN 978-92-64-42322-0 Teoksen verkkoversio Viitattu 3.8.2026. (englanniksi)
  63. ↑ Pottyondy Edina: Most omlik ránk a Fidesz egyik legnagyobb hazugsága, a rezsicsökkentés hvg.hu. 3.8.2026. Viitattu 3.8.2026. (unkariksi)
  64. ↑ Hungary’s PM Orbán demands new laws tackling migration euronews. 6.9.2024. Viitattu 11.8.2025. (englanniksi)
  65. ↑ Karandi Ágnes: We will not give in to the pressure from Brussels - We will defend the utility cost reduction scheme Fidesz - Magyar Polgári Szövetség. 25.5.2023. Viitattu 11.8.2025. (englanniksi)
  66. ↑ Orbán says Pride marched in the Budapest 'on the orders of Brussels' euronews. 29.6.2025. Viitattu 11.8.2025. (englanniksi)
  67. ↑ Magyar Nemzet: Fidesz Says No, Tisza Party Says Yes to Further Arming Ukraine and Fast-Tracking Its EU Membership Fidesz Says No, Tisza Party Says Yes to Further Arming Ukraine and Fast-Tracking Its EU Membership. 25.4.2025. Viitattu 11.8.2025. (englanniksi)
  68. ↑ Lili Bayer: The new communists Politico. 5.4.2018. Viitattu 20.2.2022. (englanniksi)
  69. ↑ Závecz: megugrott a Tisza támogatottsága három hónap alatt telex. 30.6.2025. Viitattu 11.8.2025. (unkariksi)
  70. ↑ Europion: 63 százalékon áll a Tisza, 28 százalék szavazna a Fideszre a biztos pártválasztóknál hvg.hu. 9.6.2026. Viitattu 13.6.2026. (unkariksi)
  71. ↑ Kihívó nélkül, ismét Orbán Viktort választották a Fidesz elnökének hvg.hu. 18.11.2023. Viitattu 12.1.2026. (unkariksi)
  72. ↑ Janne Puumalainen: Unkarin ulkoministeriltä kovia syytöksiä MTV:n haastattelussa MTV Uutiset. 6.5.2021. Viitattu 20.2.2022.
  73. ↑ Elina Kervinen: Eurooppa%ministeri Tuppurainen on huolissaan oikeusvaltiotilanteesta EU:ssa, moittii myös perus%suomalaisia: ”Voi kyllä kysyä, voiko tällaisella linjalla perus%suomalaiset tulla hallitus%puolueeksi” Helsingin Sanomat. 6.5.2021. Viitattu 20.2.2022.
  74. ↑ "Viktaattori" lukee pakolaisille lakia – Tutkija vertaa Orbánia Putiniin ja pelkää Unkarin kääntymistä Venäjän suuntaan Yle Uutiset. Viitattu 22.11.2017.
  75. ↑ Tuhannet marssivat Unkarin pääkaupungissa hallitusta ja työlakia vastaan Yle Uutiset. Viitattu 7.1.2019.
  76. ↑ Shaun Walker: Hungary’s opposition plans more protests after ‘slave law’ passes The Guardian. 18.12.2018. Viitattu 11.8.2025. (englanniksi)
  77. ↑ Unkarissa protestoitu hallitusta vastaan jo viidettä päivää – mielenosoittajat pääministerille: "Häivy Orban" mtvuutiset.fi. Viitattu 11.8.2025.
  78. ↑ Doctors Hold Demonstration in Budapest - Budapest Business Journal bbj.hu. 10.3.2025. Viitattu 11.8.2025. (englanniksi)
  79. ↑ Tüntetnek a Kossuth téren, a státusztörvényt akár már a héten megszavazhatja a parlament telex. 12.6.2023. Viitattu 11.8.2025. (unkariksi)
  80. ↑ Rég látott tömeget és 27 millió forint adományt hozott össze az első influenszertüntetés 24.hu. 17.2.2024. Viitattu 11.8.2025. (unkariksi)
  81. ↑ Tuhansia ihmisiä osoitti mieltään Unkarin Pride-marssit kieltävää lakia vastaan Yle Uutiset. 25.3.2025. Viitattu 11.8.2025.
  82. ↑ Ilta-Sanomat
  83. ↑ Risto Majaniemi: Unkari hukkuu korruptioon Kauppalehti. Viitattu 9.1.2019.
  84. 1 2 Jan Puhl: A Whiff of Corruption in Orbán's Hungary Der Spiegel. 17.1.2017. Viitattu 4.4.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fidesz Wikimedia Commonsissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fidesz&oldid=24165152”