Siirry sisältöön

Ojamo

Wikipediasta
Ojamo
Kaupunki Lohja
Suuralue Keskusta
Kaupunginosa nro 9.
Pinta-ala 3,62 km² 
Väkiluku 3 880[1] (31.12.2024)
Väestötiheys 1 071 as./km²
Postinumero(t) 08200

Ojamo on Lohjan 9. kaupunginosa.[2] Ojamo sijaitsee kolmen kilometrin päässä Lohjan keskustasta lounaaseen. Luoteessa sen erottaa Ojamonkankaasta Ojamonharjuntie.

Suurelta osin Ojamon kartanon entisille maille rakennettu kaupunginosa oli ensimmäisiä laajoja aluerakentamiskohteita Lohjalla, kun alueen rakentaminen käynnistyi vuonna 1965. Alue muodostuu Voudinpuiston ja Lahokallion kerrostalo- ja rivitaloalueista, sekä näiden väliin jäävästä Mirjalan rivitaloalueesta. Myös Mirjala kaavoitettiin alun perin kerrostaloalueeksi, mutta muutos asuntomuotojen kysynnässä pakotti rakennusyhtiö Ruolan pyytämään kaavamuutosta. Kaavamuutos myönnettiin, ja Mirjalan rivitaloalue rakennettiin vuosina 1984–1990.[3]

Ojamolla sijaitsee Ojamonharjun yhtenäiskoulu [4], jossa on alakoulu, yläkoulu, sekä päiväkoti. Samassa yhteydessä on myös Ojamon kirjasto[5].

Ojamon liikekeskuksessa sijaitsee ruoka- ja anniskeluravintoloita, parturikampaamo, tatuointiliike, avustusjärjestö sekä kirjanpitotoimisto. Alue sijaitsee Lohjanjärven rannassa.

Vuonna 2024 Ojamolla asui 3 880 henkilöä, joista alle 16-vuotiaita oli 16,5%, 16-64 vuotiaita 56,7% ja yli 64-vuotiaita 26,7%. Asukkaiden keski-ikä oli 45 vuotta.[6] Ojamon väestöstä 10,2% oli ulkomaalaistaustaisia (Lohja 7,0%) mikä on eniten Lohjan asuinalueista.[7]

Ojamon asukkaiden korkein koulutusaste oli vuonna 2024 perusaste 29,4 % väestöstä, ammattikoulu 42,9 %, ylioppilastutkinto 4,0 %, alempi korkeakoulututkinto 18,2 % ja ylempi korkeakoulututkinto 5,4 %.[6]

Ojamolaisten mediaanitulot vuonna 2024 olivat 25 582 euroa (Lohja 27 322) [6]

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa SDP oli äänestysalueella Ojamo-Rantakantti suurin puolue 29,4%, tämän jälkeen tulivat Perussuomalaiset 20,1%, Kokoomus 17,4% KD 7,9% ja Vasemmistoliitto 5,7%.[8]

Ojamolla on sijainnut kaksikin kaivosta. Kuningas Kustaa Vaasa antoi vuonna 1542 Erik Flemingille luvan rautamalmin louhintaan Suomen ensimmäisestä rautakaivoksesta, Ojamon rautakaivoksesta. Kaivoksen toiminta loppui vuonna 1863.[9]

Toisen kaivoksen, Ojamon kalkkikivikaivoksen Lohjan Kalkkitehdas Oy avasi vuonna 1925. Kaivos oli pitkän aikaa Virkkalan kalkki- ja sementtitehtaan ainoa kalkkikiven lähde. Kaivos suljettiin kuitenkin vuonna 1965. Nykyään kaivoslammessa harjoitetaan sukellus- ja pelastautumiskoulutusta.

Peda.net Peda.net. Viitattu 8.1.2026.

  1. ↑ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto__uusin/12ey.px/table/tableViewLayout1/ }}
  2. ↑ Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 1.7.2013.
  3. ↑ Kalevi Tukiainen: ”Rakentaminen Mirjalaan ja Lahokalliolle”, Ojamon 30 vuotta, s. 17–18. Lohja: Karprint, 1995.
  4. ↑ Ojamonharjun yhtenäiskoulu
  5. ↑ Ojamon kirjasto
  6. 1 2 3 PxWeb - Valitse taulukko pxdata.stat.fi. Viitattu 2.9.2026.
  7. ↑ Suomen maahanmuutossa on tapahtunut käänne – tutki oman alueesi tilannetta Yle Uutiset. 13.3.2026. Viitattu 2.9.2026.
  8. ↑ Ojamo-Rantakantti | Lohja | Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 2.9.2026.
  9. ↑ Gunilla Lindholm: ”Ojamon kaivos”, Kruuhu 1990 - Kotiseudun vuosikirja 2, s. 21 - 23. Lohja: Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät ja Lohjan museo, 1990. ISBN 951-9188-07-X
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.