Poliisikoulutuksen rakennetta ei suositella muutettavaksi, eikä AMK-tutkintoa ole syytä eriyttää linjoihin. Kehitettävää on muun muassa AMK-tutkinnon kuormittavassa valintaprosessissa.
Näin todetaan juuri valmistuneessa Poliisikoulutuksen tila -selvityksessä.
Poliisihallitus pyysi HAUS Kehittämiskeskusta arvioimaan, kuinka hyvin poliisin koulutusjärjestelmä tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista ja vastaa yhteiskunnan kehityksen tarpeisiin. Selvityksessä tarkasteltiin poliisin AMK- ja YAMK-tutkintoja sekä täydennyskoulutusta.
Poliisikoulutus ja tutkinnon eriyttäminen, esimerkiksi analyysi- ja tutkintalinjan luominen niin kutsutun yleispoliisimallin rinnalle, on puhuttanut viime vuosina.
Nyt valmistunut selvitys ei katso tämän olevan tarpeellista, sillä eriyttäminen syö resursseja.
– Kun koulutus antaa valmiudet niin tutkintaan kuin kenttäpuolen tehtäviin, silloin pystytään henkilöitä käyttämään monipuolisesti eri tehtävissä, Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Marko Laitinen perustelee.
Laitisen mukaan koulutuksen pääsyvaatimuksiin ei tulla puuttumaan, mutta valintaprosessia mietitään notkeammaksi ja rekrytointia tehokkaammaksi. Tällä hetkellä valintakokeita on vuodessa neljä.
– Käytännössä meillä on koko ajan valintaprosessi käynnissä ja se sitoo henkilöstöä, Laitinen sanoo.
Operatiivinen valmius tärkeää
Esimerkiksi liikuntarajoitteisten pääsystä koulutukseen on Laitisen mukaan keskusteltu poliisissakin vuosien ajan.
Poliisilaitosten näkökulma asiassa on ollut yhteneväinen: kaikilla on oltava koulutus ja valmius kenttätehtäviin, Laitinen sanoo.
– Jokainen poliisissa toimiva, työskentelee hän sitten rikospoliisissa tai kentällä, on tarvittaessa oltava käytettävissä jos jotakin poikkeavaa tapahtuu ja täytyy ottaa henkilöstöä operatiivisen toiminnan tueksi.
Tilanne on toinen, jos virassa oleva poliisi loukkaantuu tai haavoittuu työuransa aikana. Työnkuvaa ja työvuoroja voi räätälöidä uudelleen eri syistä johtuen.
Poliisiksi hakevan tulee olla perusterve, eikä hänellä voi olla sellaista vammaa tai sairautta, joka estäisi poliisin työssä selviytymisen. Kuulon pitää olla normaali, ja näkökyvylle on tietyt vaatimukset.
Liikuntarajoitteita ei voi olla ollenkaan.
– Tokihan poliisiin rekrytoidaan jatkuvasti henkilöitä jopa operatiivisiin tehtäviin ilman poliisikoulutusta, vaikka he ovatkin vähemmistö, Laitinen sanoo.
Koulutus myötätuulessa
Viime vuosina tapetilla on ollut huoli siitä, mistä löytyy riittävästi hakijoita poliisikouluun.
Yle kertoi viime syyskuussa, kuinka aloituspaikkojen määrää lisätään, vaikka kurssit ovat jääneet vajaiksi jo vuosien ajan.
Marko Laitisen mukaan tämän hetken tilanne hakijamäärissä on nyt erittäin hyvä.
– Kun viime keväänä alettiin puhua poliisin resurssien turvaamisesta ja toimintaedellytyksistä, se lisäsi ammatin vetovoimaa ja kiinnostusta.
500 aloittavan opiskelijan tavoite kuluvana vuonna ei näytä ollenkaan mahdottomalta. Laitisen mukaan aloittaneita on nyt 246.
Alueellisiin rekrytapahtumiin on panostettu ja se näyttää tuottavan hyvää tulosta. Viesti kentältä on positiivinen.
Elokuussa alkavaan koulutukseen on parhaillaan haku käynnissä.
– Alueellisiin rekrytapahtumiin on panostettu ja se näyttää tuottavan hyvää tulosta. Viesti kentältä on positiivinen.
