Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifan puheenjohtaja Gianni Infantinon suunnitelma myydä osa jalkapallon MM-kisoista ulkopuolisille sijoittajille sai aikaan suuren vastareaktion.
Fifa on ajautunut kriisiin, minkä seurauksena Infantino kutsui mediatietojen mukaan keskiviikoksi Marokkoon Fifan ylintä johtoa kriisikokoukseen.
Euroopan jalkapalloliitto asettui jyrkästi vastarintaan ja uhkasi boikotilla. Myös muiden maiden ja jalkapallomaailman vastarinta sai Fifan perääntymään suunnitelmasta.
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sami Koskelainen näki Ylen aamussa, että MM-kisojen myyntiaikeet olivat vain viimeinen niitti viime aikojen tapahtumille.
– Ehkä tämä vastareaktio kertoo, että tämä sattui olemaan korsi, joka katkaisi kamelin selän, Koskelainen sanoo ja viittaa muun muassa juomataukoihin ja Infantinon veljeilyyn Donald Trumpin kanssa.
– Tämä oli hyvä paikka Uefalle kärjistää tilanne Fifan kanssa ja nostaa heidän vanhat riitansa esiin. He laittoivat kova kovaa vasten ja katsoivat, kuka kaatuu ensimmäisenä.
Ei pelkästään kyse Infantinosta
Entinen maajoukkuepelaaja ja Ylen asiantuntijanakin tunnettu Maiju Ruotsalainen näkee, että tapaus kertoo, että Infantinon sijaan kyse on Fifan rakenteista.
– Onhan tämä selvä näyttö siitä, miten Fifa on rakennettu, kun yksi ihminen, yksi pieni sisäpiiri pystyy tekemään tuollaisia suunnitelmia, eikä edes se lähin Fifan muun johto tiedä asiasta. Se tulee yllätyksinä kaikille, vaikka emme me koskaan tiedä, kuinka yllätyksenä se todella heille tuli, Ruotsalainen sanoo.
Ruotsalainen toivoo, että Fifan rakenteeseen ja johtamisrakenteeseen kiinnitetään huomiota, eikä vain palkata seuraavaa Infantinoa puheenjohtajan paikalle.
– Enemmän kuin tässä olisi kyse Infantinosta, niin mielestäni tässä on kyse rakenteesta ja johtamisrakenteesta. Toivon, että nyt ei vaan vaihdeta seuraavaa Infantinoa tilalle ja mietitä, että ehkä hän pystyy nyt vähän paremmin juttelemaan, ja toiminta jatkuu silti samanlaisena, Ruotsalainen sanoo.
Suomenkin mielipide muuttui
Ylen aamussa pureuduttiin myös Suomen Palloliiton suhtautumisen muuttumiseen. Suomi tuki Infantinoa vielä muutama viikko sitten, mutta veti tukensa pois kuun vaihteessa.
Koskelainen nostaa esiin, miten noin kolmasosa Palloliiton resursseista tulee Fifalta ja Euroopan jalkapalloliitto Uefalta.
– Tällaiset rahalliset kytkökset kansallisten liittojen ja maanosaliittojen kanssa ovat hyvin vahvat. Ne ovat vahvistuneet runsaasti vuosikymmeninä. Siinä mielessä tässä on ollut asetelma, että älä pure ruokkivaa kättä.
Koskelaisen mukaan on kuitenkin myös mielenkiintoista, että Suomen mielipide muuttui niin nopeasti ja Palloliitto oli etulinjassa vetämässä tukeaan pois Infantinolta.
Koskelainen näkee, että ehkä viimeinen kriisi oli Palloliitollekin viimeinen niitti, joka muutti mielipiteen.
– Täytyy ottaa huomioon myös pohjoismainen näkökulma. Ruotsi ja Tanska esimerkiksi eivät missään vaiheessa antaneet tukeaan Infantinolle. Veikkaan, että on aika intensiivisesti keskusteltu pohjoismaisesta linjasta.
