Alisa Vainion valtava kilpailunälkä ei hellitä – seuraava maraton ehkä jo syyskuussa

Alisa Vainio haluaisi juosta maratonin jo ennen itsenäisyyspäivän Valencian maratonia. Tarjolla olisivat esimerkiksi kivikovat Berliinin tai Chicagon maratonit.

Alisa Vainio juoksee Ruotsi-ottelussa.
Alisa Vainio voitti Ruotsi-ottelun 10 000 metriä omalla ennätysajallaan 32.30,71. Runsas kaksi vuotta sitten syntynyt edellinen ennätys koheni runsas viisi sekuntia. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Alisa Vainiota ei Ruotsi-ottelun avauspäivän alla jännittänyt 10 000 metrin kilpailu, vaan ennemmin tuoretta maratonin Euroopan mestaria vääjäämättä ympäröivä hässäkkä sekä se, miten jalat reagoivat piikkarijuoksuun.

Vainio oli edellisen kerran ylipäätään käyttänyt ratapiikkareita 31. elokuuta 2024, kun hän voitti maaottelun 10 000 metriä, silloinkin Helsingissä.

Nyt Vainio leikkasi Olympiastadionilla silloisesta voittoajastaan peräti noin 39 sekuntia, kun voitti ennätysajallaan 32.30,71.

Valtava mediakiinnostus

– Jalat reagoivat piikkareihin ihan hyvin. Käytin ihan upouutta paria, Vainio kertoi kilpailun jälkeen ympärillään mediafalangi, joka maaotteluympyröissä on kaikkea muuta kuin arkipäivää.

Juoksija Alisa Vainio.
Tällainen rituaali lankesi Alisa Vainiolle Olympiastadionilla ylivoimaisen lajivoiton jälkeen. Kuva: All Over Press

Vainio on jo aiemmin vahvistanut kilpailevansa itsenäisyyspäivänä Valencian kansainvälisesti kovatasoisella maratonilla, mutta jättänyt muun kilpailuohjelmansa auki.

Lauantaina paljastui, ettei hän todennäköisesti malta odottaa mielimatkaansa niin kauan. Hän on tähän mennessä viime vuoden syyskuun 14. päivän ja tämän kuun 16. päivän välillä juossut peräti kuusi maratonia 11 kuukauteen. Se on huipulla täysin poikkeuksellinen tahti.

Chicago vai Berliini?

Yle Urheilun kysyessä asiasta Vainio ei sulkenut pois ajatusta kilpailla esimerkiksi Chicagon huipputasoisella Major-sarjan maratonilla 11. lokakuuta. Kyseisessä kilpailussa kenialainen Ruth Chepngetich alitti ensimmäisenä naisena 2.10:n haamurajan 2024, neljän sekunnin verran. Nyt hän on 2028 päättyvässä dopingpannassa.

– Siinä on kuitenkin aikaerohaasteita, eikä sinne saa paikkaa noin vain, Vainio sanoi.

Vainio on saavuttanut maratonmaailmassa aseman, jossa maratonpromoottorit kaivavat hänelle tarvittaessa paikan vaikka jälki-ilmoittautuneena. Chicagoon valitusta naisten eliittiryhmästä Hawi Feysan ennätys on 2.14.57 ja Brigid Kosgein 2.14.04.

Tigst Assefa kuvassa.
Etiopialainen Tigst Assefa on Berliinin maratonin suuri naisvetonaula 27. syyskuuta. Myöskään Alisa Vainion osallistuminen nopeasta reitistä tunnettuun klassikkotapahtumaan ei ole mahdotonta. Kuva: EPA-EFE

Vainion managerin Julius Taskisen mukaan myöskään 27. syyskuuta kilpailtava Berliinin vauhdikas maraton ei ole poissuljettu ajatus. Saksassa kilpailevat maailman kovimmista naisista ainakin 2.11.53 juossut Pariisin olympiakakkonen Tigst Assefa sekä 2.16.14 kellottanut Rosemary Wanjiru.

– Ainoa varma asia on Valencian maraton, mutta mitään muutakaan ei ole kategorisesti poissuljettu, Taskinen sanoi.

Vainion kilpailumanageri Jasper Buitink vahvisti Yle Urheilulle saman asian. Birminghamin EM-kullan jälkeen hollantilainen totesi, että varsinkin aasialaiset promoottorit suorastaan kilpailevat japanilaista Asics-tossumerkkiä käyttävän Vainion saamiseksi tapahtumiinsa.

Sekä Valenciassa että sitä mahdollisesti edeltävällä maratonilla Vainion yksi selkeä tavoite on juosta ennätyksensä alle 2.20:n tasolle. Tällä hetkellä hänen SE-aikansa on 2.20.39 viime helmikuulta.

Huima arvio kapasiteetista

Hänen entisen älykellokumppaninsa Polar Electron vanhempi tutkija Tommy Granlund laski erilaisia matemaattisia malleja käyttäen, mikä Vainion loppuaika olisi mahdollisesti 16. elokuuta ollut, jos hän olisi kilpaillut Birminghamin sijasta juuri Valencian tai Berliinin kaltaisella, ennätystehtailuun räätälöidyllä baanalla.

En idrottare med skylten "SPAR" och "VAINIO" visar upp en guldmedalj med texten "BIRMINGHAM 2026".
Alisa Vainion EM-kulta 16. elokuuta Birminghamissa on todellakin mennyt suomalaisten sydämiin. Juhlakalun palvonnasta ei ole tullut loppua. Kuva: Paul Ellis / AFP

Birminghamin EM-rata sisälsi ennätykselliset 670 metriä kokonaisnousua ja 168 mutkaa. Granlundin mallinnuksessa Vainion loppuaika olisi saattanut painua jopa alle 2.18:n ilman matkantekoa hidastaneita korkeuseroja ja mutkia.

Euroopan mestari suhtautui tähän teoreettiseen loppuaikaansa maltillisesti.

– Siinä on niin monta muuttujaa. Ei ole esimerkiksi sanottua, että kroppa toimii aina niin optimaalisesti kuin EM-kisoissa.