BRYSSEL
Joskus hiljaisuus kertoo enemmän kuin sanat.
Näin tapahtui perjantaina Brysselissä, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti tiedotustilaisuuden. Zelenskyi osallistui jälleen kerran EU-johtajien huippukokouksen ja puhui toimittajille tämän jälkeen.
Zelenskyiltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, onko hänestä tullut syntipukki presidentti Donald Trumpin itse aiheuttamiin ongelmiin.
Ennen vastaustaan Zelenskyi piti varsin pitkän tauon. Sitten hän hymyili.
– Tämä on vastaukseni, Zelenskyi sanoi lopulta ja sai toimittajat nauramaan.
Trump on syyttänyt Ukrainaa korkeista polttoaineiden hinnoista Yhdysvalloissa. Tosiasiassa hintojen nousun taustalla on pitkälti Lähi-idän ja Hormuzinsalmen tilanne, johon taas on vaikuttanut Yhdysvaltojen käymä sota.
Ukrainan ja Yhdysvaltojen kiristyneet välit nousivat keskeiseksi teemaksi EU-johtajien kaksipäiväisessä huippukokouksessa.
Zelenskyille huippukokouksen ajoitus oli täydellinen. Kun välit Yhdysvaltojen kanssa rakoilevat, EU-johtajien tuki on entistäkin tärkeämpää.
Tukea Zelenskyi saikin – ainakin puheiden tasolla. Ukrainan tukeminen jatkuu niin kauan kuin sota jatkuu, painotti esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Myös useat EU-maiden johtajat toistivat tätä viestiä.
Zelenskyi toi EU-johtajille myös konkreettisen pyynnön. Ukraina tarvitsee EU-mailta ensi vuodeksi 70 miljardia euroa.
Tämä on paljon rahaa. EU-johtajat päättivät viime joulukuussa 90 miljardin euron tukilainasta Ukrainalle. Summan oli tarkoitus riittää tälle ja ensi vuodelle, mutta nyt Ukrainan kassa alkaa kuitenkin jo tyhjentyä vaikean sotatilanteen vuoksi.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Ukrainan rahoitusvaje ”täytyy pystyä ratkaisemaan”.
Suomen ajama ratkaisu on selvä. Suomi ja useat muut jäsenmaat haluavat edelleen käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja Ukrainan tukemiseen.
Tätä on aiemminkin yritetty tehdä, mutta varojen käyttäminen kaatui viime vuonna Belgian vastustukseen.
EU on jäädyttänyt hyökkäyssodan vuoksi noin 210 miljardia euroa Venäjän varoja. Valta-osa varoista on Belgiaan rekisteröidyn arvopaperikeskus Euroclearin tilillä.
Belgian kanta ei ole muuttunut. Maa vastustaa edelleen varoihin kajoamista, koska se pelkää Venäjän mahdollisia vastatoimia.
Uutta toivoa on kuitenkin virinnyt. Orpon mukaan komissio ja Belgia valmistelevat nyt mallia, jossa riskejä jaettaisiin jäsenmaiden kesken.
Trumpin tekemä dieselsopimus ja yhä lämpimämmät välit Venäjän kanssa vain lisäävät vauhtia tähän keskusteluun.
