Kun vuoden 2030 yleisurheilun EM-kisat myönnetään ensi vuoden maaliskuussa, kolmesta ehdokkaasta varsinkin Helsingin ja Brysselin toiveet ovat Euroopan yleisurheiluliiton päätöksen alla korkealla.
Maailmalla Suomea ja Helsinkiä arvostetaan tapahtumajärjestäjänä.
Suomessa yleisurheilu on valtavan suosittua. Valtio jo avasi rahahanat, kun hallitus tukee yleisurheilun EM-kisojen hakuprosessia kahdella miljoonalla eurolla vuonna 2027. Tukea kisahankkeelle on haettu historiallisia määriä.
Kisanäyttämö olisi 2016–2020 peräti 338 miljoonalla eurolla perusparannettu Olympiastadion.
Helsingin hakuorganisaation itseluottamus on niin korkealla, että puheenjohtaja Riikka Pakarinen lupasi erota, jos kisat myönnetään Brysselille tai kolmannelle hakijalle eli Zürichille.
Yle Urheilu otti yhteyttä Belgiaan, josta tavoitti hakukilpailua kommentoimaan kaksi maan yleisurheilun raskassarjalaista. Jessica Mayon on Belgian yleisurheiluliiton toinen puheenjohtaja. Wilfried Meert taas on maan yleisurheilun tunnetuin kabinettivaikuttaja: entinen merkittävä urheiluagentti ja jokavuotisen Timanttiliigan osakilpailun eli Memorial van Dammen pitkäaikainen johtaja.
Juuri Meert esitteli 2023 Belgian liitolle ajatuksen hakea vuoden 2030 EM-kisoja ja on lobannut hakua Brysselin päättäjille valtavan kontaktiverkostonsa voimin.
”Erityisen painavat syyt”
– Olen suuri Suomen ystävä, ja kaikki kolme ehdokasta järjestäisivät erinomaiset EM-kisat. Tällä kertaa katson kuitenkin, että Brysselillä on aivan erityisen painavat syyt tulla valituksi, Meert kertoo.
Hän ei toden totta liioittele. Vuonna 2030 Belgia nimittäin juhlii 200-vuotista taivaltaan itsenäisenä valtiona. Brysselin kisa-areena eli kuningas Baudouinin mukaan nimetty Koning Boudewijnstadion taas täyttää tuolloin 100 vuotta. Belgian ainoista EM-kisoista, Brysselissä vuonna 1950, tulee kuluneeksi 80 vuotta ja maan ainoista olympiakisoista, Antwerpenissa 1920, peräti 110 vuotta.
Nämä kaksi ovat ainoat kerrat, kun Belgiassa on järjestetty yleisurheilun arvokisat ulkoradalla. Fakta on hämmentävä ottaen huomioon Belgian keskeisen maantieteellisen sijainnin ja yleisurheilun vankan aseman maassa.
Hämmentävä fakta
Helsinki taas on kuluneiden vajaan 74 vuoden aikana järjestänyt olympiakisat 1952, MM-kisat 1983 ja 2005 sekä EM-kisat 1971, 1994 ja 2012.
– Jalkapallon ja pyöräilyn jälkeen tulemme heti seuraavassa kategoriassa, noin 42 000:n rekisteröidyn harrastajan liiton ranskankielistä divisioonaa puheenjohtava Jessica Mayon sanoo.
Belgian monimutkaisen kielipolitiikan vaikutus näkyy myös yleisurheiluliitossa. Sillä on aina kaksi puheenjohtajaa, joista toinen edustaa maan pohjoisosan eli Flanderin yleisurheiluväkeä, toinen eteläisen Vallonian ranskankielistä rata- ja kenttäurheilua. Lisäksi pienellä saksankielisellä vähemmistöllä on oma edustuksensa.
Kielidivisioonilla on laaja itsehallinto, mutta EM-kisoja hakee niiden kattojärjestö eli Belgian yleisurheiluliitto Brysselin kaupungin kanssa.
Muista merkittävistä urheilumuodoista Belgiassa valtavan maantiepyöräilyn MM-kisat on jo vuodeksi 2030 myönnetty Brysseliin.
Vaikka Belgiassa ei ole järjestetty täyden ohjelman arvokisoja ulkoradalla lähes 76 vuoteen, maan maine kilpailujärjestäjänä ja innokkaana yleisurheilumaana on vankka.
Maastojuoksun MM-kisat on pidetty Belgiassa 1973, 1991, 2001 ja 2004, EM-maastot 1996, 2008 ja 2023. Lisäksi on nähty katujuoksun EM-kisat 2025, puolimaratonin MM-kisat 1993 ja 2002 sekä EM-hallikisat 2000.
Vuoden 1973 MM-maastot Waregemissa olivat lajissaan ensimmäiset, ja monet yleisurheilufanit muistavat ne Pekka Päivärinnan voittamasta maailmanmestaruudesta.
Kuusi varmaa miljoonaa
Vuoden 2030 kisoille on Jessica Mayonin mukaan varmistettu kuuden miljoonan euron julkinen tuki valtiolta. Lisätuesta neuvotellaan ainakin kaupungin kanssa, jos Euroopan yleisurheiluliiton eli EA:n valinta ensi maaliskuussa kohdistuu Brysseliin.
EA:n hallituksessa vaikuttavan Antti Pihlakosken mukaan liiton toivoma taso julkiselle tuelle on karkeasti 60 prosenttia budjetista, joka EM-kisoissa liikkuu runsaassa 30 miljoonassa eurossa. Esimerkiksi Silesian EM-kisat Puolassa 2028 järjestetään valtion ja aluehallinnon 100-prosenttisesti subventoimina.
Brysselin kisanäyttämö Koning Boudewijnstadion peruskorjattiin 1995.
– EM-kisat vaatisivat jonkin verran uudistuksia, mutta eivät mittavasti. Stadion on hyvässä kunnossa, kuten joka vuosi Timanttiliigan osakilpailussa nähdään, puheenjohtaja Mayon sanoo.
Areena tunnettiin pitkälle 1980-luvulle Heysel-nimisenä sijaintikaupunginosansa mukaan.
– Uusi nimi otettiin käyttöön sen takia, mitä tapahtui Juventuksen ja Liverpoolin jalkapallo-ottelussa toukokuussa 1985, Wilfried Meert kertoo.
Järkyttävä katsomotragedia
Euroopan mestarien cupin loppuottelun alla katsomossa murskautui kuoliaaksi 39 pääasiassa Juventuksen kannattajaa.
Belgian yleisurheiluliitto ja Brysselin kaupunki ovat EM-kisajärjestelyjen osalta varmistaneet selustansa. Käytännön järjestelyistä vastaisi alallaan maailman johtaviin kuuluva belgialainen Golazo-yhtiö.
Golazo järjestää joka vuosi Brysselin Timanttiliigan osakilpailun ja sen lisäksi lukuisia suurtapahtumia mm. maantiepyöräilyssä, katujuoksussa, golfissa, dartsissa ja Belgiassa suositussa maahockeyssa. Yhtiön mielenkiinto vuoden 2030 EM-kisoihin ei ole vain taloudellista, sillä perustaja Bob Verbeeck edusti Belgiaa kestävyysjuoksussa vuoden 1984 olympiakisoissa Los Angelesissa.
– Memorial van Dammella on noin 700 henkilön kisaorganisaatio joka vuosi, pääasiassa yleisurheiluseuroistamme. Se olisi myös erittäin luonteva ja pätevä ryhmä tulevan EM-kisaorganisaation rungoksi, Meert toteaa.
Vaikka Brysselillä on sisässä vahva hakemus vahvoin argumentein, Jessica Mayon pitää jalat maan pinnalla.
– En näe, että yksikään hakija olisi lähtökohtaisesti ennakkosuosikki.
Wilfried Meert, 81, myöntää, että hänellä on asiassa myös henkilökohtaisia intohimoja:
– Kyse on vuorenvarmasti viimeisestä palveluksestani kotimaani yleisurheilulle.
