Suomen urheiluliiton myötätuulessa edenneen EM-kisahaun porstuaan tulvi elokuun lopussa kylmää vettä. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä lausui Helsingin Sanomissa, että Urheiluliiton EM-kisatuki ei olisikaan aiemmin luultu 10, vaan vain 5 miljoonaa euroa.
Niemelän mukaan hakuvaiheeseen on myönnetty valtion budjetista 500 000 euroa, suoraa tukea kaksi miljoonaa ja lisäksi ehdollista tukea 2,5 miljoonaa.
Viimeksi mainitun summan saaminen edellyttää sitä, että Helsinki lyö 22. lokakuuta Lausannessa vastaehdokkaansa Brysselin, kun Euroopan yleisurheiluliiton hallitus valitsee vuoden 2030 EM-kisaisännän.
Urheiluliitto on elänyt siinä käsityksessä, että hallituksen kehysriihessä sitouduttiin viime huhtikuussa 10 miljoonan valtiontukeen EM-kisoille.
”Kukaan ei epäile”
Lausannessa EM-isännästä on äänestämässä mm. Suomen merkittävin yleisurheilupäättäjä Antti Pihlakoski. Hän istuu sekä Kansainvälisen yleisurheiluliiton World Athleticsin (WA), Euroopan yleisurheiluliiton European Athleticsin että Suomen urheiluliiton hallituksissa.
Pihlakoski kertoi keskiviikkona Yle Urheilulle näkemyksensä tilanteesta, jossa valtion tuki EM-kisoille olisi jäämässä puoleen summasta, jolla kisoja on valitsijalle markkinoitu.
– Tämä vaarantaisi ehdottomasti Helsingin muuten erinomaiset mahdollisuudet tulla valituksi. Kukaan ei epäile Suomen ja Helsingin kykyjä järjestää loistavat kisat, mutta tämä (julkisen tuen määrä) on se heikkous.
Pihlakoski tuntee tämän maailman syvällisesti. World Athleticsissa hän vetää arviointiryhmää, joka selvittää MM-kisoja hakevien kaupunkien edellytyksiä järjestäjiksi sekä taloudellisesti että urheilullisesti. MM-kisojen budjetit ovat tyypillisesti noin 100 miljoonaa euroa, EM-kisojen 30–40 prosenttia tästä.
– MM-kisojen yhteydessä on maantieteestä riippumatta varsin normaalia, että yhteiskunnan lupaama julkinen tuki liikkuu 100 prosentin tienoilla. Tämä on tilanne esimerkiksi ensi vuonna Pekingissä, Pihlakoski sanoo.
WA myöntää vuoden 2029 MM-kisat puolentoista viikon päästä Budapestissa uuden kilpailuformaatin eli Ultimate-kisojen yhteydessä. Kisat saa München, Rooma, Lontoo tai Nairobi.
Euroopan yleisurheiluliitto taas pitää EM-hakemuksista, joissa julkinen tuki kattaa ainakin noin puolet kuluista. Helsinki on myynyt tapahtumaansa päättäjille hakemuksella, jossa valtion tuki olisi 10 miljoonaa ja kaupunkien eli Helsingin ja Espoon noin kolme miljoonaa euroa.
Brysselissä vastassa jättiläinen
Helsingin EM-haun vastaehdokkaan eli Brysselin julkinen tuki olisi suurempi kuin Helsingin myös siinä tilanteessa, että Urheiluliiton käsitys 10 miljoonan varmasta tuesta olisi realisoitumassa.
Lisäksi Brysselin kisat järjestäisi ja mahdolliset riskit kantaisi 500 ihmistä työllistävä, satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävä urheilutapahtumayhtiö Golazo.
Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen ja EM-projektipäällikkö Harri Halme toteavat Yle Urheilulle, että budjettipäällikkö Niemelän lausunto viiden miljoonan tuesta yllätti.
– Olemme vieneet valtion budjettimenettelyyn aivan avoimesti esityksen, jossa kisojen hakemisen ja järjestämisen ehto on 10 miljoonan euron valtiontuki. Kun hallitus sen jälkeen on aivan yhtä avoimesti ja julkisesti ilmoittanut sitoutuvansa tukemaan EM-kisaprojektiamme, olemme tietenkin olettaneet, että se tarkoittaa nimenomaan tätä 10 miljoonan euron summaa. Ei viittä tai 2,5:tä miljoonaa, puheenjohtaja Pakarinen sanoi keskiviikkona.
Kisahakua ei vedetä pois
Pakarinen totesi Birminghamin EM-kisoissa Yle Urheilulle, että luvattu valtiontuki on elinehto kisojen järjestämiseksi. Puheenjohtajan mukaan Urheiluliiton on mahdoton kantaa yksin riskejä.
– Muistutan taas kerran, että tällainen jättitapahtuma on aina valtiolle ja järjestävälle kaupungille vahvasti plusmerkkinen taloudellisesti.
Urheiluliiton taloudellinen tavoite vuoden 2030 EM-kisoista on lähtökohtaisesti nollatulos.
Riikka Pakarisen mukaan Helsinki ei ole tässäkään tilanteessa vetäytymässä hakukisasta, vaan kortit katsotaan loppuun saakka. Valtiontuen suhteen liitto luottaa yhä saavansa 10 miljoonaa euroaan poliittisesta koneistosta.
Näin selittää budjettipäällikkö
Budjettipäällikkö Mika Niemelä selvitti sähköpostitse Helsingin Sanomille antamaansa lausuntoa torstaina Yle Urheilulle.
– Liikkeellä on ollut vaihtelevaa tietoa. SUL on ilmeisesti perustanut käsityksensä viime kevään riihen jälkeisiin uutisointeihin, joissa viitattiin 10 miljoonaan euroon, ja myös siihen, että liiton hakubudjetti rakentui 10 miljoonan euron valtiontuen oletukselle.
Niemelä kirjoittaa, ettei 10 miljoonan tuesta ole ”niin sanotusti mustaa valkoisella”.
– Jos olisi, se olisi kirjattu. Ehdollisesta tuesta ovat poliitikot kehysriihessä keskustelleet, ja olen virkamiehenä ollut näissä keskusteluissa läsnä.
Budjettipäällikön mukaan Urheiluliiton ei ole tarvetta heittää pyyhettä kehään.
– Ei ole mitenkään mahdotonta, että rahoitustaso voi nousta SUL:n tavoittelemaan 10 miljoonaan euroon, jos Helsinki saa EM-kisat. Asia vaatii siinä vaiheessa poliittisen päätöksen.
Korjaus 2.9.2026 klo 18.20: Korjattu tieto, että MM-kisakaupunki valitaan 22.10., ei 21.10., kuten jutussa aikaisemmin luki.
